
Herkkyys on kokonaisvaltainen piirre, joka kulkee mukana läpi elämän. Valtavan suuret, vivahteikkaat ilon hetket rikastuttavat elämää, mutta myös voimakkaana tuntuvat surut tuovat omat sävynsä arjen hetkiin. Vaikka joskus toivoisi selättävänsä tunteita herättävät tilanteet olkia kohauttamalla, herkkänä se harvoin on mahdollista. Tunteet tuntuvat kehossa ja pyörivät ajatuksissa. Arjen tunteita herättävät vuorovaikutustilanteet tulevat myllättyä läpi perinpohjaisesti useaan otteeseen. Joskus tuntuu, että olisi helpompaa olla toisenlainen. Muut ymmärtäisivät paremmin, jos ei olisi niin herkkä.
Yhteiskunnassamme arvostetaan nopeatempoisuutta, asiakeskeisyyttä ja suorituksia. Herkkä voi ulkoisesti pysyä loistavasti mukana näissä yhteiskunnan vaatimuksissa, mutta mieleen voi usein pulpahtaa ajatus siitä, että ympärillä olevat eivät täysin ymmärrä tätä sisällä mylläävää herkkyyttä. Herkkänä voi joutua miettimään, minkälaisia tunteita on suotavaa näyttää eri ympäristöissä. Minkälaisista tuntemuksista on suotavaa puhua, jotta ei tule leimatuksi ”liian herkäksi”?
Herkkä osaa myös usein tukea toisia haastavissa tunteissa, mutta ei halua kuormittaa muita yhteisön jäseniä omilla tunteillaan
Haluaisin ajatella, että herkät ihmiset voivat myös olla suunnannäyttäjiä; tunteet saavat olla ja näkyä osana elämää. Myötätunto, riemu, into, suru, viha, ahdistus — kaikki tunteet ovat sallittuja ja niistä voi puhua. Samaan aikaan on toki hyvä muistaa, miten tunteista puhutaan ja miten niitä osoitetaan toisia kunnioittavalla tavalla.
Joku tunteistaan etäämmällä oleva henkilö saattaa säikähtää pieniäkin tunteenpurkauksia, eikä osaa reagoida toivotulla tavalla. Herkkä voi kuitenkin omalla olemisellaan näyttää, että myös tunteikas elämä on mahdollista ja aivan yhtä sallittavaa. Tosin, koska herkkä ihminen haluaa luoda turvallisen tilan ympärillään oleville, hän usein kuitenkin mukauttaa olemistaan ja tunteitaan erilaisissa tilanteissa, eikä herkkyys välttämättä näy ulospäin, jos ympäristö ei tunnu sille turvalliselta.
Herkkä ei halua aiheuttaa muille epämukavaa oloa oman herkkyyden näyttämisellä — ehkäpä juuri siksi herkän ihmisen sisintä kalvaa usein olo siitä, että ei tule täysin kohdatuksi ja ymmärretyksi omana itsenään. Usein tuntuu hankalalta olla täysin oma itsensä. Jos herkkyyden uskaltautuu näyttämään, mutta ympärillä se tukahdutetaan tai ymmärretään väärin, voi herkkä vetäytyä kuoreensa.
Herkkä voi kuitenkin löytää ympärilleen yhteisöjä, joissa herkkyys on voimavara, elämän rikastuttaja ja yhdistävä tekijä ihmisten välillä. Kun löytää ympärilleen samankaltaisia, voi aina palata sen ajatuksen äärelle, että ei ole yksin. On valtavasti muitakin ihmisiä, jotka tuntevat ja ajattelevat samoin. <3


