Entä jos -podcastissa puhutaan kävelemisestä ja kävelemisen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista. Podcast-vieraana olivat sairaanhoitaja-kätilö Minna Nurmi sekä alaraajafysioterapeutti Henna Vähä-Hakula Medishopista, joka terveyden ja liikkumisen erikoisliike. Voit kuunnella koko podcast-jakson maksutta TÄÄLTÄ. Jakso on tuotettu mainosyhteistyössä Medishopin kanssa.
Mieltä asiantuntijat ovat 10 000 askeleen päivittäisestä rajapyykistä? Onko se hyvinvoinnin perusta?
Klassinen ohjenuora päivittäisestä 10 000 askeleesta elää sitkeänä, mutta podcastin asiantuntijoiden viesti on selvä: ”Askelmäärä on henkilökohtaista.” Vähä-Hakula selittää asiaa tarkemmin: ”Jos 5 000 askelta saa sinut voimaan hyvin, se voi riittää. Jos taas 20 000 askelta tekee olosi hyväksi, sekin on sopivaa.”
Askelmäärän tuijottamisessa on se ongelma, että siinä tarkastellaan vain kävelyn määrää eikä laatua. Kävelyn laatu on asia, jota harvemmin pohditaan ennen kuin esimerkiksi kipu estää kävelemisen. Huono asento kävellessä ja eteenpäin nojaava tyyli estävät kantaiskun ja pakaran luonnollisen työn. Alaraajafysioterapeutti Vähähakula muistuttaa, että kantaisku on valtavan tärkeä: kantaiskun hetkellä pakara tekee ”jarruttavaa työtä”. Hyvä ryhti kävellessä vaikuttaa siis myös askellukseen ja koko kehoon. Jos mieli takertuu saavutettavaan numeroon eli askelmäärään, kävelyn laatu kärsii: ”Se on huono. Se on huono”, Vähä-Hakula sanoo podcastissa.
Mihin siis kannattaa kiinnittää huomiota askelmäärän sijaan?
- Ryhti: pää on linjassa kehon kanssa, rintakehä on auki ja lantio liikkuu vapaasti.
- Käsien rytmi: kädet heiluvat vuorotahtiin jalkojen kanssa – tämä avaa yläkroppaa ja hengitystä.
- Alusta: epätasainen polku aktivoi tukilihakset, kun taas asfaltti passivoi.
- Kuormituksen nousu: lisää matkaa vähitellen; 10 000 askelta ei ole kaikille, kaikissa tilanteissa fiksu tavoite.
Muista, että paras mittari on olo ja kehotuntemus – ei pelkkä numero.
