Koetko olevasi usein muiden kannattelija ja supporttaaja ilman että se on vastavuoroista? Ei hätää ❤️ Sinussa ei ole vikaa.
Sisäisyydessäsi lymyilee kenties uskomus siitä ettet olisi tuen ja kuulemisen arvoinen, vaan on tehtäväsi antaa jotta ehkä voit saada. Nyt aikuisena saat oppia, että on olemassa ihmisiä jotka kyllä haluavat kuulla sinua, kunhan saavat tietää että kyllä, oikeasti myös sinä tarvitset supporttia ja kuulluksi tulemista. JA: kyky kuulla ja supportata toisia, tuntea syvästi myötötuntoa ja kyky kannatella ovat ihana asia. Mutta niitä saa oppia vastaanottamaan itsekin.
1. Olet ehkä oppinut uskomaan, että vain toisille antamalla voit saada mitä tarvitset
a) sinun tehtäväsi on kannatella muita ja vasta sitten omat tarpeesi voivat täyttyä
b) sinun kuulumisesi, tarpeesi ja tunteesi eivät ole yhtä tärkeitä kuin toisten
c) muut antavat sinulle, kun ensin annat muille
d) että sinulla ei ole lupaa tarpeisiisi
e) että on sinun tehtäväsi ponnistella ja mennä mutkalle, jotta ihmissuhteissa säilyy / syntyy yhteys
2. Kannattelijan rooli on sinulle tutumpaa kuin haavoittuvuus ja muilta pyytäminen
Nuo uskomukset kumpuavat usein vaikeista elämän kokemuksista tai tilanteista, joissa roolisi on ollut kannatella toisia tai olla kiltisti näkymättömissä tai pärjäillä itseksesi. Silloin olet selviytynyt omat tarpeesi ja tunteesi sivuuttamalla ja toisten tarpeisiin virittymällä. Silloin vedät puoleesi eli luot tiedostamattasi usein dynamiikkoja, jotka vahvistavat näitä uskomuksia.
3. Tie eheytymiseen ja vastavuoroisuuteen ihmissuhteissasi löytyy, kun opit:
a) keskusteluissa ottamaan tilaa eli oma-aloitteisesti kertomaan mitä kuuluu.
b) pyytämään ihan suoraan, mitä tarvitset.
c) rajaamaan, esimerkiksi ihan kepeästi sanomaan heeeeei, puhuttaisko välillä musta? Tai rajaamaan, minkä verran olet kuulolla toiselle, ja huolehtimaan itse siitä mitä tarvitset.
4. Et enää määritä arvoasi sen kautta, jos joku ei kykene kuulemaan sinua
Opit silloin ottamaan ITSE koppia omista tarpeistasi sen sijaan että uskot yhä, että on toisista kiinni, saatko saada mitä tarvitset. …Joudut siis opettelemaan haavoittuvuutta ja näkyväksi tulemista, omien tarpeidesi ja rajojesi ilmaisemista, itsearvostusta, ja sitä että sinua oikeasti halutaan nähdä ja kuulla. Se voi olla sinulle uusi ja pelottavakin kokemus – kontrollia on silloin vähemmän.
Samalla opit tunnistamaan, keiden kanssa oikeasti voit tulla kuulluksi ja nähdyksi ilman, että enää uskot ettet ole nähdyksi ja kuulluksi tulemisen arvoinen. Sinun ei tarvitse projisoida muihin uskomusta siitä, ettet voi tulla kuulluksi vaan opit ottamaan itsesi ilmaisemisen riskiä. Opit rajaamaan ja olemaan ponnistelematta niin paljon. Opit vastaanottamaan kokemusta siitä, että sinua kohti halutaan tulla.
Jotkut eivät kuule sinua – se on elämää. Opit irtautumaan suhteista, joissa sinua ei nähdä tai kuulla vaikka olet yrittänyt. Et silti määritä arvoasi sen kautta. Opit kuulemaan ja arvostamaan itseäsi ja tekemään myös ihmissuhdevalintoja sen mukaan.
Kuva: Unsplash Daiga Ellaby
Voimauttavat kurssini ja terapeuttisen valmennukseni löydät TÄÄLTÄ.
