Edelleen tunteita käsittelevissä teorioissa ja psykologiassa puhutaan usein ”negatiivisista” ja ”positiivisista” tunteista. Ei siis ihme, että myös arkipuheessa tunteet jaotellaan positiivisiksi ja negatiivisiksi. Mutta onko sellaisia oikeasti olemassa? Tunnetaitojen kehittymisen kannalta vastaus on: ei ole.
Kieli vaikuttaa asenteisiimme myös tiedostamatta. Siksi on hyvä välillä tutkia sitä, miten asioista puhumme. Miten puolihuolimaton ja hyvää tarkoittava kielenkäyttö ylläpitää asenteita, jotka eivät välttämättä ole meille hyväksi.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee negatiivisen kielteiseksi. Kielteinen taas saa merkitykset ”epäedullinen, epäsuotuisa, huono, haitallinen”. Kun siis puhumme negatiivisista tunteista, tarkoitammeko:
– epäedullisia tunteita,
– epäsuotuisia tunteita,
– huonoja tunteita ja/tai
– haitallisia tunteita?
Toivottavasti emme tarkoita, sillä tunnemekanismi ja kaikki tunteet on olemassa ihmisellä ihan hyvästä – ja positiivisesta – syystä. Jokaisella tunteella on tehtävänsä ihmisen elämässä: tunteet pitävät ihmisen hengissä. Toiset tunteet vievät kohti laumaa, toiset pois uhasta. Tunne aiheuttaa kehossa voimakkaan reaktion, jotta ihminen toimisi elämää ylläpitävästi. Tunne saa siis aikaan kehossa paineen toimia. (On sitten eri asia, totteleeko toimintayllykettä. Tunnetaitojen avulla oppii tekemään parempia valintoja toiminnan suhteen – koska meillä on kehittyneet aivot, jotka kykenevät siihen!)
Voi kuitenkin olla, että jos tunne tuntuu epämiellyttävältä tai se ei ole kollektiivisesti sallittu tunne, asenteemme tunnetta kohtaan on negatiivinen.
Näin ollen kaikilla tunteilla on aina hyvä tarkoitus. Ne eivät siis voi olla huonoja, haitallisia tai epäedullisia. Ainoat haitalliset tunteet ovat niitä, jotka olemme padonneet sisuksiimme, koska uskomme, että ne ovat vääriä tai huonoja. Nuo tunteet saavat sisällämme paljon pahaa aikaan – myös ahdistusta. Voi kuitenkin olla, että jos tunne tuntuu epämiellyttävältä tai se ei ole kollektiivisesti sallittu tunne, asenteemme tunnetta kohtaan on negatiivinen. Voimme siis hyvinkin suhtautua tunteeseen negatiivisesti.
Jos kielemme antaa epämiellyttäville tunteille kerta toisensa jälkeen leiman ”negatiivinen”, sen viesti – tietoisesti tai tiedostamatta – on, että tunne on huono tai haitallinen. Jos taas suhtaudumme joihinkin tunteisiin huonona tai haitallisena, padomme ja piilottelemme tunteita, emmekä opi käsittelemään niitä. Toisin sanoen emme opi käsittelemään negatiivisena pidettyjä tunteita.
Jotta tunteet eivät kantaisi vanhoja asenteita ja vanhentunutta tietoa kielen kautta, toivoisin, että puhuisimme nykyään mieluummin
– vaikeista tunteista,
– hankalista tunteista tai
– epämiellyttävistä tunteista.
Näin osoittaisimme kielen avulla, että arvioimme tunnetta sen kokemuksen sisällön mukaan emmekä asenteen mukaan. Tunne on aina kokemus, joka on kokijalleen todellinen. Jokainen kokemus saa tulla näkyväksi, jotta voimme olla kokonaisia ihmisiä.
Kyse on vain siitä, miten hankalia ja epämiellyttäviä tunteita tuo esiin.
Terkuin,
Sanna Wikström
suomen kielen maisteri ja tunnetaitojen puolestapuhuja
Räjähdysherkkien tunteiden käsittelyyn lapsille, nuorille ja aikuisille Angstin purku -kortit:
Lasten tunnetaitojen kehittämiseen Tunnetaitokortit lapsille:
Tunteista puhumiseen aikuisille ja nuorille Puhutaan tunteista -keskustelukortit:
Aikuisten ja nuorten tunnetaitojen parantamiseen Ymmärrä tunteitasi -kortit:
