Kaikkiin sisäisiin solmuihin ei löydy vastausta ajattelemalla. On asioita, jotka pitää vain uskaltaa tuntea. Ajattelukeskeisessä kulttuurissamme kehollisuuden merkitys itsetuntemukselle jää helposti toissijaiseksi. Saatamme sivuuttaa kehollisen kokemuksen sisäisen tiedon lähteenä ja lähteä etsimään vastauksia tunteisiimme pelkästään rationaalisen mielen avulla.
Vaikka itsensä analysointi on tärkeä taito, se ei yksin auta meitä vapautumaan tunteistamme. Usein hyödyllisempää olisi pysähtyä kehotuntemusten äärelle, istua tunteidensa kanssa ja vasta sen jälkeen pohtia, mitä tunne meille kertoo ja mitä voimme kenties siltä oppia.
Jos tunnet olevasi juuri nyt hieman hukassa itsesi ja tunteidesi kanssa, kysy itseltäsi seuraavat kolme kysymystä aloittaen ensimmäisestä:
1. Minkälaisia tuntemuksia huomaat kehossasi? Mitä kehosi sinulle kertoo tässä hetkessä?
Sulje silmäsi ja tunnustele hetki hengitystäsi. Huomion tuominen siihen, miltä hengityksesi tuntuu, auttaa sinua herättämään ns. kehoaistin, joka vie sinut tunteidesi ja tarpeidesi äärelle. Anna rationaalisen mielesi levätä hetki ja ota aikaa sisäisille tuntemuksillesi.
Voit kuvata tuntemuksiasi ääneen tai visualisoida, missä ja miltä ne tuntuvat. Huomaa, onko tuntemuksissasi jotakin tuttua tai herättävätkö ne jotakin mielikuvia. Mitä tuntemus kertoo sinulle? Nouseeko tuntemuksen alta jokin tunne? Millainen se on? Mitä se kenties koittaa viestiä?
Voit syventää tutkimusmatkaasi hengittämällä rauhallisesti tuntemustasi kohti, koskettamalla lempeästi tai antamalla kehosi liikkua tuntemuksen kanssa. Liike voi olla erityisen vapauttavaa voimakkaiden tunteiden keskellä. Kun annat itsesi liikkua vapaasti kehon sisäisistä tuntemuksista käsin, esimerkiksi ravistellen, tömistellen, keinutellen tai pyöritellen, autat tunnetta purkautumaan kehostasi.
2. Mitä asiaa itsessäsi voisit katsoa myötätunnolla?
Tietoisen kehollisen läsnäolon ja tuntemisen jälkimainingeissa on otollinen aika lempeään itsetutkiskeluun. Tunteiden kehollinen vapautuminen on saattanut esimerkiksi nostaa pintaan vanhoja muistoja tai tehdä näkyväksi piilossa olleita ajatuksia, uskomuksia tai toimintamalleja, joiden kohtaaminen vaatii myötätuntoa itseäsi kohtaan.
Toisinaan suru ja itku nousevat pintaan silkasta helpotuksesta, tunteesta, että olet jälleen saanut kosketuksen syvimpään itseesi.
Itsereflektiovaiheeseen toimii oivasti päiväkirjatyöskentely tai ajatusten purkaminen sanoiksi esimerkiksi kirjeen tai runon muodossa. Lähestymällä itseäsi ja kokemustasi myötätunnosta käsin voi kirjoittaminen auttaa sinua pääsemään syvemmälle tunnekokemuksen merkitykseen.
3. Mikä elämässäsi on linjassa syvimpien arvojesi ja toiveidesi kanssa? Mikä ehkä ei? Miten voisit linjautua paremmin itsesi kanssa?
Arvoja ajatellaan usein rationaalisena mielen tuotteina, mutta ne ovat yhtälailla kytköksissä syvimpiin tunteisiisi. Arvot kertovat siitä, mikä on sinulle tärkeää syvällä sydämessäsi, ja niitä seuraamalla voit linjautua paremmin itsesi kanssa.
Kysymykseen ei välttämättä löydy vastausta yhdeltä istumalta, joten annathan itsellesi aikaa. Voit pysähtyä kehosi äärelle useamman kerran viikon aikana ja palata tähän kysymykseen, kun tunnet olevasi valmis. Apuvälineenä voi toimia esimerkiksi ajatustesi visualisointi mind mapin avulla.
Ympäröivä yhteiskunta ja arjen realiteetit haastavat jokaista meistä eri tavoin eikä se aina tapahdu tasapuolisesti. Jos elämääsi on kasautunut monta kuormittavaa tekijää, voi olla vaikea hahmottaa, miten arjestaan voisi tehdä enemmän itsensä näköistä ja tuntuista. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse laittaa uusiksi tai edes haaveilla siitä.
Mieti, mitkä ovat sellaisia pieniä arkisia asioita, jotka auttaisivat sinua löytämään lähemmäksi itseäsi ja sisäistä ääntäsi ja vahvistaisivat voimavarojasi. Hetki omaa kirjoitusaikaa päivittäin, maanantain metsäkävely tai torstain ”terapialenkki” ystävän kanssa ei ehkä kuulosta kovin radikaalilta, mutta saattaa olla hyvinkin se tekijä, joka auttaa sinua palaamaan ympäristön vaatimuksista takaisin omaan ytimeesi.
Kehollinen tunnetyöskentely yhdistettynä itsereflektioon on oiva väline, joka auttaa meitä tulemaan kosketuksiin itsemme, syvimpien tarpeidemme ja toiveidemme kanssa. Tämä sisäsyntyinen kompassi on jokaisen meistä käytössä ja auttaa löytämään takaisin tasapainoon silloinkin, kun arki toisinaan keikuttaa. Huom. Joskus kehomme kantaa mukanaan niin suuria menneisyyden painolasteja, että sen äärelle pysähtyminen voi tuntua pelottavalta. Silloin kannattaa kääntyä osaavan ammatti-ihmisen puoleen.
Tekstin itsereflektiokysymykset löydät kirjastani Tässä hetkessä riittävä. Lempeitä runoja ja tunnetyöskentelyyn ohjaavia kysymyksiä sisältävän minikirjan mukana tulee myös kirjoitusvihko ja tarroja.
