Kosketus on yksi rakkauden kielistä
Kaikenlaisia asioita tulee ajateltua, kun työssä ja muutenkin tapaa paljon ihmisiä ja saa pohtia inhimillisen elämän erilaisia puolia.
Tänään mietiskelen koskettamista. Tämäkin on pelkästään omaa pohdintaani asiasta, jossa on hyvin monenlaisia puolia, mutta joitakin asioita haluan tekstissäni jakaa kanssasi.
Oivalsin, että kosketuksessa on se puoli, jonka sanoma toiselle on rakastava. Sitä joka sanoo, että olet ihana, rakas ja tärkeä ja haluan osoittaa sen sinulle koskemalla sinua. Yksi rakkauden kieli onkin koskettaminen. Koskemisen tuntee rakkaudeksi ihminen, jonka rakkauden vastaanottamisen kanava on fyysinen kosketus. Rakkauden kieliä on muitakin: lahjat, sanat, läsnäolon ja ajan antaminen toiselle ja yhdessä tekeminen (kirjasuositus: Gary Chapmanin teos Rakkauden kieli).
Aina ei ehkä tule ajatelleeksi sitä, että se rakkauden kieli, joka on itselle luontainen ja tärkeä, ei olekaan sille toiselle niin tärkeä vaan hän ymmärtää rakkaudeksi jonkun muun jutun. Rakkauden kielten erilaisuudet aiheuttavat esimerkiksi parisuhteissa aika paljon kitkaa ja pahaa mieltä. Itse oivalsin jossain kohtaa, että myös lapsilla on oma rakkauden kielensä. Meitä montaa on lapsena rakastettu esimerkiksi ruualla. Käsi ylös kuinka moni olisi kaivannut ruuan lisäksi jotain muutakin?
Koskeminen voi olla toisenlaistakin kuin välittämisen osoittamista. Se voi olla sitä, että hakeutuu toisen lähelle silloin, kun itse tarvitsee kosketustankkausta. Aikuinenkin voi tarvita syliä ja tottakai tarvitsee. Kirjoitin sylistä ja seksistä vuosia sitten tekstissäni: “Seksiä vai syliä?. Tämä tarvitsevuuspuoli koskettamisessa oli se, johon mieleni jäi viipyilemään ja jota on aidosti vaikea sanoittaa, mutta yritän.
Vaativa ja tarvitseva kosketus
Jos toista lähestyy ihminen, joka on hyvin tarvitseva ja halaa, voi olla, ettei toinen pidä siitä. Syitä voi olla monia, mutta yksi voi olla se, että toinen ei alitajuisesti pidä siitä, että omaa energiaa tullaan imemään lupaa kysymättä. Sellaisesta haliotteesta tekee mieli kiemurrella pois. On ok tulla lähelle, jos pyytää tai kysyy, mutta ei niin että verhoaa oman tarvitsevuuden rakkauden osoitukseksi. Herkkä ihminen tunnistaa ristiriidan, joka sanoo: ”Haluan koskea sinua, koska rakastan sinua”, mutta todellisuudessa koskeminen onkin sitä, että koskeminen tapahtuukin vain siksi, että toinen ottaa siinä itselleen sitä, mitä itse tarvitsee.
Tarvitsija-koskija saattaa olla myös vaativa ja syyttävä. ”Miksi sä et ikinä koske mua?” tai ”Mikä siinä koskemisessa voi olla niin vaikeaa?” tai ”Minkä takia meillä ei oo enää läheisyyttä?”. Vaativa marisija ei varsinaisesti edellä kuvatulla puheella houkuttele koskemaan vaan päinvastoin. Jos kosketusta kaipaa, voi sitä pyytää kauniisti ilman, että velvoittaa tai odottaa sitä toiselta. Se joka kosketusta kaipaa, on itse vastuussa siitä, että ilmaisee kosketuksenkaipuunsa ja toisella on lupa, omia rajojaan kunnioittaen, sanoa kyllä tai ei.
Saatat olla tilanteessa, jossa kaipaat ja tarvitsisit kosketusta, mutta toinen ei halua tai kykene siihen eli elät jatkuvassa halipulassa. Yksinäiselle yksi isoimpia kipuja voi olla juuri kosketuksen kaipuu. Tästä kirjoitin enemmän blogitekstissäni: “Pahinta yksinäisyydessä on kosketuksen kaipuu”.
Koskeminen on herkkä asia
Äärimmäinen vaatimisen muoto on seksuaalinen tai muu koskemiseen liittyvä väkivalta, joka on valitettavan yleistä. Ilmiö, josta puhutaan avoimesti liian vähän. Kaikki alistava, pakottava ja velvoittava kosketus on väkivaltaa. Väkivaltaa harjoittava kuvittelee ihmeellisellä tavalla oikeudekseen (oikeutuksen tunnelukko!) kohdella toisen koskemattomuutta koskemisella – oli se minkä tyyppistä tahansa.
Koskeminen on hyvin herkkä juttu ja siinä moni on saanut traumavaurioita jo lapsena. Ei saa lähtökohtaisesti olettaa, että toinen ihminen pitää koskemisesta tai että se on kaikille helppoa. Kaikki eivät pidä siitäkään, että heitä yritetään lohduttaa halaamalla – jos on esimerkiksi lapsena joutunut selviytymään vaikeiden tunteiden läpielämisestä ilman syliä tai halia, voi olla aikuisenakin tosi vaikeaa ottaa kosketusta vastaan, kun itkettää tai on muuten vaikea olo. Usein koskeminen tarvitsee turvaa, luottamusta ja henkistä läheisyyttä, sitä että polku kahden ihmisen välillä on avoin, välittävä ja välitön.
Jutussa mainittiin oikeutuksen tunnelukko. Tästä ja muista tunnelukoista, jos teema kiinnostaa, voit lukea aiheesta enemmän kirjastani Masennus ja tunnelukot.
