Tunnekuorma voi periytyä vanhemmilta lapsille monista syistä.
Monia koskettava ilmiö on äitihaava. Sillä tarkoitetaan erityisesti äideiltä tyttäreille siirtyviä kipukohtia, haastavia tunnetottumuksia ja rajoittavia uskomuksia.
Epätasa-arvoisessa maailmassa naiset ovat pitkään kokeneet arvottomuutta ja riittämättömyyttä. He ovat joutuneet tukahduttamaan tunteitaan, tarpeitaan ja unelmiaan, koska naisten asema on ollut miehiin verrattuna alisteinen. Heillä ei ole ollut mahdollisuuksia toteuttaa ja ilmaista itseään kuin rajallisesti.
Äitihaava kuvaa, miten naiset usein tiedostamattaan siirtävät tyttärille sitä kipua, jota eivät ole itse osanneet käsitellä.
Äitihaava voi ilmentyä muun muassa seuraavina kipukohtina:
1. Tunnetason yhteys tyttäreen jää syntymättä.
Äiti ei todennäköisesti ole itse lapsena saanut oppia tunnetaitoihin tai lupaa tunteiden ilmaisuun. Hän on joutunut ohittamaan sisäisen kokemuksensa ja kasvattamaan vahvan suojakuoren selviytyäkseen.
Erilaisten tunteiden kohtaaminen voi siksi olla äidille vaikeaa, jopa mahdotonta. Siksi hänen on vaikea kohdata tyttärensä erilaisia tunteita. Tytär saattaa kokea, että äitiin on vaikea saada aitoa tunnetason yhteyttä. Suhde jää etäiseksi ja asialliseksi, jopa viileäksi.
2. Äidin on vaikea ottaa vastaan mitään, mitä hän todella tarvitsisi.
Suojakuoren ja arvottomuuden tunteen vuoksi äidin on vaikea vastaanottaa mitään hyvää. Hän ei ole tottunut siihen ajatukseen, että ansaitsisi tukea, hyväksyntää tai nautintoa. Suojakuoren sisällä on emotionaalinen tyhjiö, joka on syntynyt vaille jäämisen kokemuksesta lapsena.
Äiti on kuitenkin tarvitseva: hänessä elää vahvasti se pieni tyttö, jonka tarpeet eivät tulleet huomioiduksi. Hän kaipaa tyttäreltään emotionaalista ravintoa, jota hän ei omalta äidiltään saanut. Siksi hän saattaa loputtomiin pyytää tyttäreltä tukea, mutta suojakuorensa taakse hän ei silti pysty aidosti vastaanottamaan sitä, mitä tytär yrittää hänelle antaa. Tyttären voimat ehtyvät, mutta äidin tyhjiö ei kuitenkaan täyty.
3. Unelmien tukahduttaminen tekee katkeraksi.
Sitä mukaa kun kulttuuri muuttuu ja normit vapautuvat, uudet asiat tulevat mahdolliseksi naisille. Se, mitä tytär elämässään uskaltaa ja mikä hänelle on mahdollista, saattaa alitajuisesti heijastella äidille unelmia, joita hän itse ei uskaltanut unelmoida, sekä mahdollisuuksia, jotka hänelle eivät avautuneet. Tytär ei suostu enää ahtautumaan niihin normeihin, joita edelliselle polvelle on opetettu.
Tämä voi herättää äidissä kiukkua tai katkeruutta. Hänen voi olla vaikeaa kannustaa tytärtään aidosti. Vaikka hän järjellä ajatellen haluaa tyttärelleen hyvää, haudatut tunnekerrokset tulevat todennäköisesti läpi vähintäänkin rivien väleissä kyseenalaistamisena tai mitätöintinä.
Kuulostaako tutulta? Lue lisää Katri Syvärisen kirjasta Äitihaava – tyttären raskas perintö.