Rajat ja niiden puute, niiden ehdottomuus tai niiden liiallinen jousto puhuttavat. Tiedämme kaikki, että rajat tuovat turvaa. Joskus meillä aikuisillakin on vaikeuksia hahmottaa ovatko asettamamme rajat liian joustavat, olemattomat tai liian tiukat vaiko sopivat. Joskus voi käydä niin, että kun opettelemme rajojen laittoa, menee niiden asettaminen överiksi. Myös liian tiukoilla rajoilla on haittapuolensa kuten sillä ettei rajoja juurikaan ole tai ne vaihtuvat lennosta.
Olemattomat tai liian löyhät rajat
Joillekin meistä olisi tärkeää opetella asettamaan tiukemmat rajat asioille, ihmisille, työlle, ajatuksille, tekemiselle. Rajojamme ei ehkä kunnioiteta tai emme itse kunnioita muiden rajoja. Usein myös ihminen, jolla ei ole rajoja, ei osaa nähdä myöskään muiden ihmisen rajoja. Rajattoman ihmisen kanssa on turvatonta, koska ei voi tietää mitä hän sanoo, kenelle sanoo ja ihmiset voivat tuntea, että heidän elämäänsä tunkeudutaan. Rajaton usein rikkoo myös muiden rajoja.
Rajattomuuden voi tuntea uupumuksesta ja väsymyksestä, että kokee joutuvansa olemaan kärjistetysti kaikkea kaikille. Kun meillä ei ole rajoja, saatamme alkaa vältellä ihmiskontakteja, koska koemme tulevamme “imetyiksi tyhjiin”. Oman rajattomuuden tiedostaminen ja sen harjoitteleminen voi johtaa aluksi liian tiukkojen rajojen vetämiseen. Rajat tarkentuvat ajan kanssa, kunhan pysymme tietoisena niiden kanssa.
Rajat vedetty tiukoille
Joillekin meistä olisi tärkeää löysentää rajoja. Joskus rajamme ovat niin tiukat, että emme pääse luomaan yhteyttä muiden ihmisten kanssa. Jäämme silloin etäisiksi, koska olemme rajojemme kanssa etäällä sekä ihmisistä että tapahtumista. Ajatuksemme, tunteemme, kokemuksemme eivät pääse näkyviksi, koska olemme luoneet itsellemme niin tiukat rajat, että ne enemmän estävät kuin mahdollistavat.
Muut ihmiset reagoivat toisen tiukkoihin rajoihin ottamalla etäisyyttä, koska ihminen ei ole tavoitettavissa vaan esteet, lukot tulevat havaittavaksi. Ihminen jätetään ”rauhaan”. Jokin tuo toiselle viestin, että tämä ihminen ei tahdo tulla kohdatuksi. Tulee tunne, ettei tämä ihminen jaa itsestään juuri mitään. Tiukat rajat voivat saada toiselle myös tunteen ettei ole toiselle tärkeä, koska hän ei jaa itsestään juuri mitään.
Liian tiukat rajat voi tuntea yksinäisyydestä ja ulkopuolisuuden tunteesta. Tiedostaessaan liian tiukat rajat ja opetellessaan niiden löysäämistä, voi opettelu mennä ensin överiksi ja jakaa liikaakin. Asia korjaantuu opettelun edetessä.
Rajat joustavat liikaakin
Joskus rajamme ovat liian joustavat. Saatamme asettaa päättäväisesti rajan, mutta miellyttämisen tarpeemme, hyväksytyksi tulemisen tarpeemme aiheuttaa rajojen löystymisen. Saatamme sisäisesti huomata, että mitä nyt tapahtui vaikka en oikeasti tätä halunnut. Ympäristö oppii myös löyhiin, aina joustaviin rajoihimme. Muut oppivat venyttämään rajojamme. Kun ihmisellä on löyhät rajat, toiset saattavat vedota hyvin kummallisiinkin asioihin, jotta rajat lopulta paukkuvat.
Miten taas ajauduin tähän tilanteeseen vaikka aluksi olin aivan toista mieltä?
Tämä voi olla löyhien rajojen yksi havainto. Kun tiedostaminen on tapahtunut ja rajojen opettelu käynnistyy, voi rajojen asettaminen olla aluksi liian tiukkaa. Ajan kuluessa rajat muodostuvat sujuvammin.
Parhaimmillaan rajat ovat olemassa ja joustavat
Rajat luovat raamit itsellemme, elämäämme ja ihmissuhteisiimme. Tiedämme kenen kanssa on turvallista jakaa itsestämme pintaa syvemmin. Ihmiset ympärillämme ymmärtävät miten meidän kanssa kuuluu toimia. Rajat ovat liikkuvia, hyvällä tavalla joustavia sen mukaan kenen kanssa olemme tekemisissä. Läheisten kanssa jotkut rajat ovat eri kohdissa kuin etäämmällä olevin ihmisten.
Olemme vastuussa omista ja toistemme rajoista. Rajat luovat turvaa ja luottamusta. Ne helpottavat vuorovaikutusta ja ihmissuhteita. Ennen kaikkea selkeät rajat helpottavat omaa elämäämme.
