Jos vaadit itseäsi helpottamaan muiden hankalia tunteita ja laitat tämän velvollisuuden omien tunteidesi kokemisen ja omista tarpeistasi huolehtimisen edelle, vedät empatian yli.
Tästä seuraa auttamattomasti kuormittumista ja pahimmillaan uupumista.
Jos olet tehnyt näkymätöntä tunnetyötä koko elämäsi, toisten painolastien kantamisesta on tullut sinulle normaalia. Silloin et enää hahmota, missä määrin sitä teet.
Överiempaattisena yrität usein parantaa toisten tunnehaavoja oman kasvusi ja hyvinvointisi kustannuksella.
Vaikka joku kokisi, että sinun energiasi nostaa hänessä pintaan tunteita, jotka eivät ole hänelle mieluisia, sinun ei tarvitse työstää niitä hänen puolestaan. Kyllä, olet empaattinen, ymmärtäväinen ja kestät paljon. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olet automaattinen tunne-energian suodattaja.
Et edes silloin, kun joku joutuu seurassasi kasvotusten asioiden kanssa, joita hän ei haluaisi itsessään kohdata.
Voimakkaasti empaattiset aistivat toisten padottuja tunteita
Olen huomannut, että överiempaattisilla on kyky muuntaa tunne-energioita.
Usein muuntaminen käynnistyy, kun olemme tekemisissä toisen henkilön kanssa ja energiamme liikauttaa heissä jotain ja käynnistää heissä muutoksen, johon he eivät ole varautuneet.
Muutos ilmenee vahvasti tunne-energioiden tasolla eli kohtaaminen nostaa toisessa pintaan padottuja tunteita, joita hän ei ole suostunut itsessään tuntemaan. Siksi hän kantaa niiden latauksia edelleen tunne- ja fyysisessä kehossaan. Kun näiden tunteiden energia lähtee liikkeelle, se voi tuntua hänestä hallitsemattomalta ja siksi pelottavalta.
Mikäli toinen ei avaudu tuntemaan hänessä nousevia tunteita, vaan yrittää työntää niitä takaisin piiloon, tunne-energioita voimakkaasti aistivina ohjaamme liikaa huomiotamme toisen välttelemien tunteiden latauksiin. Virittäydymme tuntemaan toisen mukanaan kantamia tunteita, joita hän sivuuttaa, jotta ne katoaisivat.
Kun keskitymme kuulostelemaan, mitä tunteita toinen yrittää piilotella, kutsumme toisen tunteiden energiaa omaan tietoisuuteemme ja kehoomme. Mitä laajemmaksi avaamme empatian kanavamme toisen ohitettuja tunteita kohti, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tunnemme niitä hänen puolestaan.
Tästä seuraa, että muunnamme eli kuljetamme kehomme kautta toisen henkilön tunteiden energiaa, jota hän ei suostu tuntemaan ja vapauttamaan itse.
Koska tunteiden taajuuden muuntaminen raskaasta kevyempään edellyttää tunteen energian liikuttamista fyysisen kehomme kautta, se vie voimia. Siksi on tärkeää valita, missä ja milloin sitä tekee.
Kun omat padotut tunteemme tulevat näkyviin
Kun meidän energiamme saa toisessa liikkeelle tukahdutettuja tunteita, myös meissä voi tapahtua toisen vaikutuksesta samaa.
Silloin on tärkeää, että emme keskity vain toisessa nousevien tunne-energioiden aistimiseen ja tuntemiseen hänen puolestaan, vaan keskitymme tuntemaan ensisijaisesti ne tunteet, jotka tulevat meistä itsestämme.
Tehokas tapa harjoitella tunne-energioiden tietoista havainnointia ja muuntamista onkin tuntea omia tunteitaan sallivasti ja hyväksyvästi. Tämä pätee erityisesti suhteissa, jotka saavat myös meissä liikkeelle jotain, joka on saattanut olla jumissa vuosia tai vuosikymmeniä.
Kun emme pelkää omia tunteitamme, vaan vapautamme niiden lataukset tuntemalla niitä, tiedämme, miltä tuntuu, kun tunne on meidän. Näin tunnistamme paremmin myös ulkopuoleltamme tulevia tunne-energioita.
Voimme käyttää harjoittelussa apuna myös tietoista mieltämme ja intuitiotamme. Jos et tunnista jonkin tunteen alkuperää tai epäilet, että se ei ole välttämättä lähtöisin sinusta, kysy itseltäsi, mikä tunne tämä on ja mistä se tulee.
Sen sijaan, että yrittäisit keksiä vastauksen päästäsi, siirrä huomiosi kehoosi rintakehän eli sydänkeskuksen alueelle ja katso, mitä vastauksia sinussa mahdollisesti nousee.
Näin opit erottelemaan tunne-energioita ja niiden alkuperiä paremmin. Samalla luottamuksesi kykyysi navigoida maailmassa, joka on pullollaan tiheitä tunteita, vahvistuu.
Sinä saat kokea rauhaa, vaikka toisella olisi vaikea olo
Kun olet voimakkaasti empaattinen, teet näkyväksi asioita, joita halutaan piilottaa. Se, että valaiset tunne-energioita, joiden tunnustaminen tuntuu jostakusta hankalalta, ei tee sinusta arvotonta tai vääränlaista.
Olet kuitenkin todennäköisesti kokenut, että ominaisuutesi ei ole ollut toivottu eikä ole ainakaan lisännyt arvoasi muiden silmissä. Olet ollut kykysi kanssa puun ja kuoren välissä. Et ole voinut napsauttaa sitä pois päältä.
Samalla sinun on kuitenkin täytynyt löytää paikkasi suhteissa ja yhteisöissä, joihin olet kuulunut. Olet tehnyt sen valjastamalla empaattiset ja intuitiiviset lahjasi toisten raskaiden tunteiden ratkaisemiseen ja alkanut vaatia empatiakyvyltäsi kohtuuttomia.
Koska todellisuus avautuu meille sekä syvästi että hienojakoisesti, saatamme miettiä, tuntevatko jotkut vain murto-osan siitä, mikä on meille ihan tavallista. Se voi johtaa eristyneisyyden tunteisiin niissäkin suhteissa, joiden pitäisi olla meille läheisimpiä.
Mietimme, löydämmekö koskaan ympärillemme muita, jotka tajuavat, mitä käymme läpi. Ihmisiä, joiden kanssa kokisimme riittävän samankaltaisesti niin, ettemme joutuisi kannattelemaan heitä. Jos näitä tyyppejä ei näy eikä kuulu, pienennämme itseämme.
Hillitsemme toiveitamme, jotta saisimme jakaa toisten kanssa edes jonkinlaisia yhteyden kokemuksia. Sukellamme mukaan toisten raskaiden tunteiden suohon, jotta sopisimme suhteisiin ja yhteyksiin.
Vaikka olemme tottuneet toiminaan näin, ei ole meidän tehtävämme kantaa toisten kipua. Voimme lopettaa itsemme syyttämisen siitä, ettemme pysty poistamaan toisten vaikeita tunteita.
Vanha tarina, jossa olemme arvottomia ja epäonnistuneita, koska emme pysty muuttamaan toisen oloa pysyvästi, saa tulla päätökseensä.
Silloin näemme herkkyyteemme uudesta kulmasta. Heräämme empaattisen kehomme hienoudelle, koemme iloa kykyjemme käyttämisestä ja tunnemme, miten elämän luova voima virtaa kauttamme, kun ilmaisemme itseämme meille totuudelliselta tuntuvilla tavoilla.