Mitä sinulle tulee mieleen sanasta älykkyys? Älyllä viitataan usein mielen kykyihin kuten ajatteluun, analysointiin tai ongelman ratkaisuun. Tämä on kuitenkin varsin kapea ja ”pääkeskeinen” käsitys ihmisen älykkyydestä. Myös keho tietää ja viestii meille jatkuvasti asioita, joista emme välttämättä ole tietoisia tai jotka otamme itsestäänselvyytenä.
Kehon viisaudesta ja kehotietoisuuden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille puhutaan nykyään entistä enemmän. Tähän on vaikuttanut muun muassa tuore neurotieteellinen tutkimus sekä somaattiset terapiasuuntaukset, jotka ovat tuoneet esiin kehollisuuden keskeisen roolin traumasta toipumisessa.
Nyky-ymmärryksen mukaan keho ja mieli toimivatkin jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
Tässä 5 tapaa, joilla keho kertoo meille asioita:
1. Keholliset tuntemukset kuten paine, kireys, hellittäminen, lämpö, viileys ja tunnottomuus. Nämä hermoimpulssien välityksellä kehon sisältä aivoihin kulkeutuvat viestit kertovat muun muassa sisäisestä tilastamme ja tarpeistamme.
2. Tunteet kuten pelko, ilo, viha, mielihyvä, ahdistus, suru ja kaipuu. Tuntemusten ohella tunteet ovat kehollisia viestejä, jotka auttavat hahmottamaan muun muassa tarpeitamme ja rajojamme. Ne auttavat meitä vastaamaan kysymyksiin kuten, kuinka minä voin ja mitä minä tarvitsen?
3. Ulkoiset aistimukset eli näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaistin avulla havaitsevamme asiat, jotka koemme kehollisesti ja joilla on merkittävä rooli arkitodellisuutemme ja -tietämyksemme kannalta. Ne on helppo ottaa itsestäänselvyytenä, mutta ajattelepa hetki arkea ilman aistejasi. Miltä se mahtaisi tuntua?
Kiireisessä arjessa ja ajattelukeskeisessä kulttuurissamme keskittyminen ulkoisiin aisteihin auttaa meitä palaamaan takaisin tähän hetkeen ja muistamaan kehollisen luontomme.
4. Kehonkieli kuten eleet, ilmeet, asento ja käyttäytymismallit. Olet ehkä kuullut joskus sanottavan, että kehon kieli kertoo enemmän kuin sanat? Tulkitsemme jatkuvasti toisiamme eleiden, ilmeiden, asentojen ja ulkoisen olemuksemme perusteella. Kehomme ovat tietolähteitä paitsi itsellemme myös toisillemme.
Muuttamalla esimerkiksi kehomme asentoa, voimme vaikuttaa siihen, mitä tunnemme sisällämme ja miten toinen meitä tulkitsee.
5. Merkitykset, jotka muodostamme sen perusteella, mitä näemme, tunnemme ja havaitsemme aistiemme avulla. Ne kuvaavat sisäistä kokemustamme kokonaisuutena. Merkitykset sekoittuivat aikaisempiin kokemuksiimme kuten muistoihimme, uskomuksiimme ja tapaamme tarkastella maailmaa.
Kehollisella kokemuksella on niin ikään merkittävä rooli siinä, minkälaista tarinaa kerromme itsestämme.
Ylläoleva listaus on mukaelma traumatutkija Peter Levinen esittämästä SIBAM-mallista (Sensation, Image, Behaviour, Affect, Meaning). Ulkoisten ja sisäisten aistimusten sekä kehonkielen ohella puhutaan myös värähtelystä, energiasta, jota kehomme aistii ympäristöstään kuten muista ihmisistä ja tilanteista.
Keho siis todellakin tekee jatkuvaa “tietotyötä” sekä ulkoisesta että sisäisestä maailmastamme. Se on älykäs tavoilla, jotka on helppo arjessa unohtaa.
Filosofian saralla kehon merkitystä tiedon muodostamisessa on korostanut muun muassa kuuluisa ranskalainen ruumiillisuuden tutkija Maurice Merleau-Ponty (1908-1961). Hänelle ruumis oli olemassaolomme ja kaiken kokemuksemme perusta. Merleau-Ponty uskoi, että tutustumalla omaan kehoonsa, virittäytymällä uudelleen aistiensa äärelle, avautuu samalla uudenlainen tapa tarkastella itseämme, toisiamme ja maailmaa ympärillämme.
Ajatus on edelleen varsin ajankohtainen. Yksi nykyneurotieteen opeista onkin ollut se, että ihmisen käsitys omasta itsestään on tiukasti sidoksissa siihen, millainen yhteys hänelle on omaan kehoonsa. Traumatutkija Bessel van der Kolkin mukaan ruumiillinen minätietoisuus on ensimmäinen askel kohti menneisyyden taakoista vapautumista.
Pelkästään ajattelun voimalla emme pääse eroon traumaattisista muistoista, mutta kehomme voi auttaa meitä paranemaan. Se voi auttaa meitä siinä, mihin mieli ei yksin pysty. Niin viisas se on.
PS Toisinaan vain tarvitsemme tulkkia matkallemme.
Lähteet:
Merleau-Ponty, Maurice (1945), Phenomenology of Perception.
Levine, Peter (2010), In an Unspoken Voice. How the Body Releases Trauma and Restores Goodness.
van der Kolk, Bessel (2014), Jäljet kehossa. Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla.
Toimituksen vinkki: Kun kuuntelet kehoasi, voit paremmin
Stressi ja kiire voivat vieraannuttaa meidät kehostamme, ja silloin emme osaa kuulla sen viestejä. Väsymyksellä ja kivulla on silti tärkeää sanottavaa – ne kertovat siitä, miten todella voimme.
Kehon viisaat viestit auttaa lukijaa ymmärtämään kehoaan ja luomaan siihen kokonaisvaltaisen yhteyden. Konkreettiset harjoitukset auttavat vapautumaan stressistä, säätelemään vireystiloja sekä vaikuttamaan kipukokemukseen ja muihin kuormittaviin tuntemuksiin.
Kirjan uudistetussa versiossa käsitellään stressin ja traumaattisten kokemusten yhteyttä erilaisiin kiputiloihin ja toiminnallisiin oireisiin. Lisäksi tarkastellaan liikunnan roolia hyvinvoinnissa sekä muun muassa kroonisen väsymysoireyhtymän ja pitkittyneen koronataudin hoitoa.
Tutustu kirjaan TÄÄLLÄ.
