Päiviimme mahtuu lukuisia ajatuksia, ja suuri osa niistä liittyy muihin ihmisiin. Usein negatiiviset ajatukset valtaavat mielestämme suuremman palan, ja silloin myös sellaiset sanat on helpompi päästää ulos. Mitä, jos keskittyisimme joskus tietoisesti siihen, että kerromme juuri ne taka-alalle jäävät hyvät asiat ääneen? Kulttuurissamme on tapana olla hiljaa onnistumisista ja siitä, mihin olemme itsessämme tai toiminnassamme tyytyväisiä. Sama tapa toistuu myös muiden vahvuuksien sanoittamisessa.
Kannustavat sanat ja läsnäolo työelämässä lisäävät motivaatiota ja koettua tyytyväisyyttä
Työelämässä yleinen malli on, että korjausehdotukset ja kritiikki nostetaan, joskus kärkkäästikin, esiin, ja jos ei mitään kuulu, voi työhönsä olla tyytyväinen. Voidaan kuitenkin pohtia, että miten esimerkiksi vasta työssään aloittanut kokee sen, kun kaikki epäonnistumiset korjataan, mutta onnistumisista kukaan ei mainitse mitään. Ymmärrettävästi voi alkaa tuntua siltä, että on täysin epäonnistunut eikä ole sopiva työhön. Onkin tärkeää muistaa sanoittaa myös näennäisesti pieniä onnistumisia, sillä niillä on valtava merkitys epävarmassa tilanteessa uuden edessä olevalle.
Myös kehitysehdotukset voi paketoida myötätunnon avulla sellaisiin sanoihin, jotka saavat palautteensaajan uskomaan itseensä ja taitoihinsa entistä enemmän lannistumisen sijaan. Se, että jollakin on arjen keskellä aikaa kuulla, kuunnella sekä pysähtyä sanoittamaan arkisia tilanteita, on merkityksellistä. Uskallan väittää, että tämä lyhyt keskusteluun käytetty aika maksaa itsensä moninkertaisena takaisin.
Läheisissä ihmissuhteissa kiukuttelu on turvallista ja helppoa — vastapainoksi tarvitaan kuitenkin kauniita sanoja
Myös parisuhteissa ja ystävyyssuhteissa tai vaikkapa vanhempi-lapsi suhteissa on tärkeää muistaa kertoa, mikä toisissa on hyvää, missä ollaan onnistuttu ja mihin halutaan panostaa. Jos vuorovaikutus on jatkuvaa neuvomista ja korjaamista sekä negatiivisessa ilmapiirissä vellomista, voi muodostua ikävä noidankehä, josta on vaikea päästä pois. Asenteemme näitä vuorovaikutustilanteita kohtaan urautuvat emmekä näe enää positiivisten ja kannustavien sanojen tarjoamaa mahdollisuutta.
Juuri läheisimmissä ihmissuhteissa tunnetaitojen tietoinen hyödyntäminen on tärkeää — tutulle ja turvalliselle ihmiselle on helppoa ja suotavaakin joskus kiukutella, mutta vastapainoksi tarvitaan optimismia ja myönteisten tunteiden sanoittamista.
On tärkeää muistaa, että myös vaikeista asioista on hyödyllistä puhua. On kuitenkin huomioitava, että vaikeassa olotilassa loputon vellominen ei ratkaise tilannetta tai auta löytämään reittiä pois hankalasta olosta. Asenteet ovat usein syvään juurtuneita malleja siitä, miten kannattaa ja on sallittava tuntea ja toimia. Malleja voi kuitenkin muuttaa, mutta se vaatii tilanteen tunnistamista ja tietoista työskentelyä käytösmallien muuttamiseksi.
Vaikka positiivisten asioiden sanoittaminen tuntuisi aluksi vaikealta ja teennäiseltä, kannattaa harjoittelua jatkaa. Kun huomaa sanojen vaikutuksen arjessa, on myös helppoa motivoitua jatkamaan. Harjoittelu tekee mestarin, myös tunnetaidoissa. Se, että pystyy sanoittamaan toisten positiivisia puolia, vapauttaa myös meitä itseämme ottamaan vastaan toisten kehuja tai jopa kehumaan itse itseämme.
Tunneilmapiiri ei muutu, jos emme aktiivisesti pyri muuttamaan sitä. Siksipä kannustankin sinua kiinnittämään huomiosi positiiviseen ja sanomaan sen myös ääneen tulevissa vuorovaikutustilanteissa.
