Useilla ihmisillä on kiirettä, kun vaativa työ yhdistetään perhearkeen ja harrastuksiin. Monella meistä on mielekästä ja merkityksellistäkin tekemistä, mutta sitä vain on ajoittain liikaa. Taukoamaton touhuaminen ilman pysähtymisen hetkiä kasvattaa riskiä uupumiseen ja voimavarojen ehtymiseen. Monen johtajan ja asiantuntijan kohdalla vanhan neuvon ”Älä nyt vaan seiso siinä, vaan tee jotain.”, voisikin päivittää muotoon ”Älä nyt vaan tee jotain, vaan seiso siinä.”
Turun yliopiston johtamisen ja organisoinnin aineelle tekemässäni väitöstutkimuksessa tutkin johtajien itsetietoisuutta ja itsensä johtamista. Haastattelen mindfulnessia pitkään harjoittaneita johtajia selvittäen heidän kokemuksiaan siitä, ovatko he havainneet mindfulnessin vaikuttavan ajattelutapoihin, tunnereaktioihin tai suhtautumistapoihin. Onko tämä vaikuttanut heidän toimintaansa, jaksamiseensa tai tapaansa kohdata ihmisiä?
Kyseessä on organisaatioiden ja johtamisen näkökulmasta vielä melko vähän tutkittu aihe, jonka merkityksellisyys on kuitenkin tunnistettu tuhansien vuosien ajan ja joka voi auttaa nykyihmistä palautumaan sekä kehittämään itsesäätelyn avulla niin tunne- kuin ajatteluntaitoja.
Aiemmin tapahtuneen tai tulevaisuuden jatkuva pohtiminen kuluttaa paljon energiaa ja voimavaroja. Jos oma ajattelu on ylikierroksilla, ei hermoston saaminen lepotilaan ole usein helppoa, vaan vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Mindfulness, meditaatio ja jooga tarjoavat mielen huomion nykyhetkeen suuntaamisen kautta tavan rauhoittaa omaa ajattelua. Mindfulness on ihmiselle luontainen mielen tietoisuustaito, vaikka sanana se usein samaistetaan harjoitusohjelmiin.
Esimerkiksi rusinan hidas mutustelu on mindfulness -harjoitus, jonka tarkoituksena on saada sinut kiinnittämään huomiota aistituntemuksiisi ja kehollisiin toimintoihisi. Aistitoiminnot aktivoivat aivojen oikeaa puoliskoa, kun taas analyyttinen ajattelutoiminta aktivoi vasenta aivopuoliskoa, joka on monesti yliaktiivinen.
Yhtenä pyrkimyksenä mindfulness -harjoittelulle on aivotoiminnan ja hermoston tasapainottaminen. Evoluution muokkaamat aivomme ovat kovia huolehtimaan. On tehtävä töitä ajattelun uudelleen suuntaamiseksi, jotta voimme antaa itsellemme hetkittäin luvan päästää irti jännittyneisyydestä ja tuntea olomme turvalliseksi, rennoksi ja luottavaiseksi. Tämä edistää aivojen ja hermoston palautumista.
Harjoittelu voi myös tuoda tilaa hallita omia tunnereaktiota paremmin ja suhtautua hyväksyvämmin niin itseen kuin muihin. Omat tunnereaktiot ja ajattelu tulevat uudella tapaa itselle näkyväksi, jolloin niihin voi pystyä paremmin vaikuttamaan. Jokaisella meistä on paljon opittuja reagointimalleja, lukkiutuneita suhtautumistapoja ja psykologisia puolustautumismekanismeja, joista tietoisemmaksi tuleminen voi tuntua vapauttavalta ja auttaa elämässä monella tavalla eteenpäin.
