Tämä on tositarina työpaikalta siitä, kuinka tietoisuus- ja tunnetaidot ovat auttaneet selviämään arjen haasteista ja tuottaneet myönteisiä muutoksia.
Tietoisuustaitojen avulla voit saada itseluottamusta omaan esiintymiseen ja myötätuntoisempaa suhtautumista mahdollisiin epäonnistumisiin. Tietoisuustaitojen harjoittelun avulla Sanni on huomannut päätyneensä tilanteeseen, jossa hän saattaa mennä palaveriin tai presentoimaan ilman, että harjoittelee tai valmistautuu juuri lainkaan. Luottaen omaan ammattitaitoon ja intuitioon sekä siihen, että pystyy tilanteessa olemaan rauhallinen. Ottamaan vaikka tauon siinä ihan kesken kaiken.
Sanni on alkanut pitämään siitä, että ei tarvitse enää ennen puheenvuoroa hokea mielessään mantraa, että ”sit mun pitää muistaa tää ja mun pitää käydä läpi tää”. Hänestä tuntuu, että tilanteet rakentuvat kummallisella tavalla aina tosi omanlaisiksi kokonaisuuksikseen. Tietysti on päiviä, kun hänestä tuntuu, etteivät sanat tule suusta ja on vähän takkuista. Toisinaan taas esiintymistilanne on melkein kuin jonkinlainen taideteos. Ehkä se on eräänlaista intuitioon luottamista. Siihen sisäiseen omaan viisauteen tai ns. gut feelingiin luottaen, että siinä hetkessä tulee oikeat sanat ja rakenteet aivan varmasti. Se on Sannista tosi mahtava tunne.
Sanni on huomannut ajattelevansa, että jos joskus kaikki menisi pieleen (mitä ei ole edes tapahtunut), että hän esimerkiksi jäätyisi kesken presentaation, niin hän sanoisi kuulijoille, että nyt mä jäädyin. Hän sanoisi, että ”Nyt mä unohdin kaiken, mitä mun piti sanoa. Nyt musta tuntuu, että mä tarviin tähän tauon.” Sanni ei myöskään olisi enää niin pettynyt itseensä ja ruoskisi itseään, että ”ei oo todellista, et sä mokasit tässäkin”. Sannista on tullut myötätuntoisempi itseään kohtaan.
Sanni ei ole varma, onko ennen mindfulness -harjoittelua koskaan sanonut mitään kivaa itselleen, esimerkiksi että ”sä oot mahtava, että et sä riität ja sä oot tosi hyvä”. Hän on ollut hyvin itsekriittinen. Sannilla on ollut päällimmäisenä aina mielessä, että asiat voisi tehdä paremmin ja voisi olla etevämpi, nopeampi, voimakkaampi sekä fiksumpi. Sanni on ollut ruoskija itselleni koko elämänsä ajan. Aina siellä on ollut se mutta-sana. Olihan toi ihan hyvä; mutta. Sanni on nähnyt sisäisen kriitikon olkapäällään naputtamassa ihan kaikesta. Oot tätä ja oot tätä ja et oo sitä ja näin. Hän kokee saaneensa meditaatiosta aivan valtavan avun siihen, että aina kun pään sisäisen kriitikko siihen tulee edelleen ja totta kai se edelleen usein tulee, niin hän saa nuo ajatukset ikään kuin vaiennettua ja huomion siirrettyä myötätuntoisempaan ja rakentavampaan ajatteluun.
