Asuuko lastenhuoneessa vetäytyvä introvertti vai vilkas ekstrovertti – miten ymmärtää kahta erilaista maailmaa?

Temperamenttipiirteet ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, joihin emme juurikaan voi vaikuttaa. Kun hyväksyt lapsesi sellaisena kuin hän on, hänen on se itsekin helpompi tehdä. Jos koet, että lapsesi temperamentti aiheuttaa haastavia tilanteita, kannattaa asiasta jutella hänen kanssaan. Introverttia lasta tulisi rohkaista lempeästi, jotta hän ei liikaa vahvistaisi välttelykäyttäytymistään. Ekstroverttia voi muistuttaa siitä, että osa ihmisistä kaipaa maltillisempaa lähestymistä. -Marika Rosenborg, terapeutti ja tietokirjailija

Vastakohdat täydentävät toisiaan. Ikiaikainen klisee. Mutta totta se on. Kaikkia meitä kaivataan, sillä erilaisuudessa tosissaan on voimaa. Toisistaan poikkeavat tavat toimia saavat lisäksi miettimään omaakin käytöstään.

Itse olen ikävuosien mukana vahvistuva vetäytyvä introvertti. Tunnistan haasteeni ja otan vahvuuteni kiitollisena vastaan. Olen myös onnistunut haastamaan itseäni, sillä satun asumaan saman katon alla vilkkaan ekstrovertin kanssa. Uskon, että puolin ja toisin on välillä haasteita.

Kärjistäen introvertti on sisäänpäinkääntynyt, hiljainen, itseään tutkiskeleva ja varautunut. Hän väsyy helposti ja tuntee tilanteissa jännitystä. Joidenkin tutkimusten mukaan introvertti pärjää paremmin koulussa (kyllä, kympin tyttö allekirjoittaa) ja on vähemmän altis vaikutteille (jep, kiltti suorittaja). 

Ekstrovertilla on usein vaikeuksia keskittyä asioihin ja hän on monesti impulssiivinen. Hän kiihtyy nollasta sataan ja yhtä nopeasti takaisin. Kun minä vielä illalla mutustelen aamiaisella käytyä keskustelua ja vellon tunteissa pidempään, ekstrovertti on unohtanut koko asian jo ajat sitten.

Kun ekstrovertti on menossa pää edellä seuraavaan seikkailuun, introvertti vasta harkitsee ja pohtii. Itse punnitsen pieniäkin päätöksiä pieteetillä. Mieheni ei ole kuulemma tavannut koskaan ketään, joka harkitsee oikeanlaisen ostoskorin sisältöä niin pitkään. Enkä minä taas tunne ketään toista, jonka keskittymiskykyä voisi toisinaan mitata nanosekunttikellolla.

Introvertti nauttii yksinolosta. Sosiaalisten tapaamisten jälkeen voimat saattavat olla hukassa. Toki introverttikin kaipaa ystävien seuraa, mutta hallitummin. 

Tosiasia taitaa olla kuitenkin se, että jos introvertti asuisi toisen introvertin kanssa, pari ei välttämättä poistuisi koskaan kotoa, vaan möllöttäisi mukavasti omissa oloissaan puhelimet äänettömällä ja keräilisi voimia siihen, kunnes tapahtuu.

Kaksi ekstroverttia yhdessä olisi taas toistensa päälle puhuva ikiliikkuja, aina menossa ja tekemässä impulssiivisia päätöksiä, joiden hätäisyyttä harmiteltaisiin vasta jälkikäteen. Jos maltettaisiin silloinkaan.

Todellisuudessa kaikki eivät tietenkään ole näin joko tai -tyyppejä. Tutkimusteorian mukaan ambivertti on sekoitus molempia ääripäitä ja meistä suurin osa on juuri tällaisia sekasoppia.

Minua kiehtoo ihmisten erilaisuus ja se, miten omintakeiset persoonat tukevat toisiaan ja näkevät ja kokevat maailmaa eri tavalla. Erilaisuudesta tahdoin kirjoittaa myös Hidasta elämää- kirjaperheen ensimmäisessä lastenromaanissa Oliver Oranki ja metsän ainutlaatuiset sankarit. 

Tarinassa seikkailee vilkas ja tauotta puliseva Milla-Maria Makakiapina sekä omissa oloissaan viihtyvä Galle Gibbonapina. Toista jatkuva pälpätys ahdistaa. Toista taas koettelee hiljaisuus ja rauha.

Parhaimmillaan erilaiset persoonat täydentävät toisiaan auttamalla avartamaan omia näkemyksiään ja suhtautumistaan maailmaan. Minä samaistun Oliver Orangin uuteen ystävään Galle Gibbonapinaan, joka opettaa viidankonväelle hiljaisuusharjoituksia.

Joskus hiljaisuus ja yksinolo on parasta puuhaa. Voi vain kuunnella puiden huminaa ja mietiskellä, millainen oikein haluaa olla.

– Galle Gibbonapina, Oliver Oranki ja metsän ainutlaatuiset sankarit

P.S. Tutkimusten mukaan introvertilla ja ekstrovertilla veri virtaa aivoissa eri reittejä pitkin. Introverteilla ärsykkeet joutuvat kulkemaan pidemmän matkan aivojen hermoradoissa kuin ekstroverteilla. Kuinka loogiselta tämäkin kuulostaa!

Hidasta elämää -kirjaperheen lasten satukirjan Herkkä Pilvi Perhonen ja pelkonsa voittavat sankarit avulla voi käsitellä lapsen kanssa herkkyyden vahvuuksia sekä haasteita, ihmisten erilaisuutta, erityispiirteitä ja asioita, jotka ovat lapsen mielestä pelottavia. Kirja on itsenäinen jatko-osa aiemmin ilmestyneelle satukirjalle Oliver Oranki ja metsän ainutlaatuiset sankarit. Lämminhenkiset satukirjat on suunnattu yli 5-vuotiaille lapsille.

3 KORTTIPAKKAA yht. 49€!  
PUOTIIN
close-image