Kirjoittaja Annukka Vauhkonen on erityisherkkä ja toipuva ylisuorittaja, joka kulkee kohti lempeämpää ja omannäköisempää elämää. Annukka kirjoittaa ja runoilee matkastaan Lempeämpi minä -blogissa sekä Instagramissa @lempeampimina. Hän on myös tuleva hsp-kokemusasiantuntija ja lempeän läsnäolon joogaopettaja.
Monet herkät kompensoivat erilaisuuttaan ryhtymällä supernaisiksi ja -miehiksi. Mutta täyttäessään näitä superyksilön saappaita, rajat unohtuvat ja herkkä toimii usein itseään vastaan sekä vaarantaa terveytensä. Yritin itsekin elää ”supernaisena” aivan liian pitkään.
Lopulta jatkuva suorittaminen, kasaantuva työkuorma ja -vastuut hivuttautuivat liian raskaaksi taakaksi kantaa. Supernaisen saappaat alkoivat hiertää – ja pahasti.
Varo uupumisen kierrettä
Herkän jaksaminen on usein haaste nykyisessä tehokkuus- ja tuottavuuslähtöisessä työelämässä. Töissä vastuuntuntoisuus ja tunnollisuus ovat hyviä piirteitä, mutta liiallisena ne muodostavat riskin ylikuormitukselle.
Olen tottunut tekemään paljon töitä, venymään ja kestämään paineita, mutta herkkänä olen altistunut helposti myös väsymiselle.
Normiherkkä ihminen sietänee paremmin työpaikan ongelmia, kuten huonoa johtamista, ihmissuhdekiemuroita tai huonoa energiaa, mutta herkkä oireilee epäkohdille nopeasti. Myös työpäivän monet sosiaaliset kohtaamiset, tehtävien hektisyys ja intensiivinen työskentely ovat usein kuormittavia.
Palautuminenkaan ei tapahdu hetkessä, joten herkkä ajautuu helposti uupumisen kierteeseen – etenkin, jos muu elämä ei ole tasapainossa eikä levolle ole varattu tarpeeksi aikaa.
Arvosta itseäsi keventämällä kuormitusta
Uupumisen myötä ymmärsin, miten vähän olin arvostanut omaa herkkyyttäni, ja kuinka ratkaisevaa ärsykekuorman säätely ja sopivan vireystason ylläpitäminen onkaan.
En ollut kuunnellut kehoani, vaan olin antanut ulkoisten tekijöiden kuten työn, ulkonäön ja yhteiskunnan normien ohjailla elämääni. Paljon olennaisempaa olisi tutustua huolella omaan yksilölliseen herkkyyteen sekä pitää huolta kehon ja mielen välisestä yhteydestä.
Olenkin opetellut lempeämpää suhtautumista itseeni ja elämääni. Olen myös tarkempi siitä, että työ- ja elinympäristöni ovat suotuisampia herkkyydelleni. Tarkastelen kotiani, työtäni, harrastuksiani ja ihmissuhteitani siitä näkökulmasta, tukevatko ne hyvinvointiani. Lisäävätkö ne merkityksellisyyttä elämääni ja tarjoavatko ne tarpeeksi aikaa rauhoittumiselle?
Aina elämää ei toki voi hallita eikä kaikkeen pysty vaikuttamaan, mutta silti voi opetella joitakin arkea helpottavia tapoja, joilla keventää kuormitusta. Helpotan omaa ylivirittyneisyyttäni kirjoittamisella, joogalla, luonnossa liikkumisella ja uimalla meressä.
Lisäksi pyrin muokkaan arkeani sellaiseksi, että herkkyyteni ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa. Opintovapaalle jääminen ja muutto saaristoon ovat olleet isoimmat konkreettiset muutokset omalla polullani, mutta pienemmilläkin askelilla pystyy suuntaa muuttamaan. Olen myös antanut itselleni luvan olla keskeneräinen.
Itsensä puolella lempeästi oleminen on jatkuvaa harjoittelua, mutta matkan varrella sitä oppii elämään entistä enemmän omannäköistä elämää.
Herkkä – näin suojaudut uupumukselta:
1. Ole itsesi puolella ja puhu itsellesi lempeämmin. Ole itse itsesi paras ystävä.
2. Arvosta ja kuuntele itseäsi. Suorittamisen sijaan kuuntele kehosi viestejä: älä vaadi itseltäsi liikoja, vaan anna itsellesi välillä lupa vain olla ja huolehdi riittävästä levosta.
3. Rakenna rohkeasti omannäköistäsi arkea ja tee siitä merkityksellisempää. Huolehdi omasta ajastasi ja kuuntele sisäistä ääntäsi.
4. Ota herkkyytesi huomioon pienissä ja suurissa arjen valinnoissasi. Huolehdi rajoistasi.
5. Pysähdy päivittäin kiitollisuuden ja läsnäolon äärelle.
