Tämä taito jokaisen kannattaa ottaa haltuun – Sen avulla menestyt niin ihmissuhteissa kuin työpaikallakin

Kyvystä kohdistaa tietoista huomiota ja sen tärkeydestä ei juuri kahvipöydissä tai henkilöstön kehittämisohjelmissa puhuta. Kiinnostuin siitä todenteolla muutamia vuosia sitten ja olen huomannut huomion kohdistamisen kyvyn olennaisesti liittyvän ja vaikuttavan kaikkeen, mitä teemme. Kokosin alle tietoa siitä, miten merkittävästä aiheesta onkaan kyse niin meidän jokaisen henkilökohtaisesti kuin organisaatioiden menestymisen näkökulmasta.

Hyvin keskittynyt huomiokyky on tyypillistä huippusuoriutumiselle ja flow-kokemuksille (Csikszentmihalyi, 1990). Sen sijaan hajaantunut huomiokyky, kuten multitaskaaminen, on yhdistetty virheisiin ja hitaaseen suoriutumiseen (Jha et al., 2010). Huomiokyvyllä on keskeinen rooli kaikessa ihmisen tekemisessä ja erityisesti ihmisten välisissä suhteissa (Hunter & Chaskalson, 2013).

Koska toimivat ihmissuhteet ovat merkityksellisiä työnteon tuottavuudelle, työpaikan ilmapiirille sekä luoville ratkaisuille, voi huomion kohdistamisen ymmärtää olevan aivan keskeinen taito myös tehokkaan työnteon ja johtamisen näkökulmasta.

Huomion kohdistamisen kykyyn liittyy läheisesti keskittymiskyky, josta puhutaankin enemmän. Tiukka keskittyminen voi kuitenkin olla kaksiteräinen miekka. On hienoa keskittyä ja ikään kuin uppoutua täysin itsensä ulkopuolisiin asioihin, vaikkapa maalaamiseen tai jonkin työn tekemiseen. Voimme kuitenkin käyttää keskittymistämme myös niin, että ajaudumme burnoutiin keskityttyämme vuosia työhön aamusta iltaan tai voimme keskittyä liikaa vaikkapa pelaamiseen. Taito kohdistaa huomio pois näistä mieltä triggeröivistä asioista voikin olla avuksi. Jos opettelemme kohdistamaan tietoisesti huomiota sisäänpäin (mm. omaan ajatteluun ja todellisiin tuntemuksiimme, jotka luultavasti kertoisivat meille, että joka paikkaa kolottaa ja väsyttääkin), pystymme irrottautumaan ajoissa epäterveistä ja pienoista riippuvuutta aiheuttavista asioista, joihin mieli on kiintynyt (mutta kehontuntemukset unohtuneet).

Huomiosta ja keskittymisestä puhumme yleensä liittyen ulkopuolellamme tapahtuviin asioihin, esimerkiksi johonkin työtehtävään keskittymisestä. Harvemmin työpaikalla puhutaan sisäänpäin keskittymisen ja sisäisen huomiokyvyn tärkeydestä! Siitä kuitenkin pitkälti se, miten ulkopuolisia asioita käsittelemme ja miten tervehenkistä elämää elämme, kumpuaa.

Työpaikankin näkökulmasta olisi hyvä, jos ihmiset voisivat päivän aikana harkitusti suunnata huomion sisäisiin tuntemuksiinsa sen sijaan, että huomio pyörii hieman hallitsemattomastikin töissä, tapahtumissa ja muissa ihmisissä. Tällaiset huomion sisäänpäin kääntämisen hetket tuottavat henkilökohtaisia oivalluksia, mm. omasta jännittyneisyyden, tyytymättömyyden, aggression, vetäytymisen tai häpeilyn tilasta, jotka voivat olla mittaamattoman arvokkaita.

Tällaiset oivallukset voisivat näkyä uudenlaisina ideoina siitä, miten asioita kannattaa hoitaa, luovina ratkaisuina haasteisiin, konfliktien älykkäänä hoitamisena tai parempina neuvottelutaitoina.

Mindfulnessin tai muun meditaation -harjoittelu on tehokas keino kehittää huomiokyvyn kohdistamisen taitoa ja tämän vuoksi mindfulness -taitoiset ihmiset voivat olla parempia kognitiivisessa kontrollissa ja tunteiden säätelyssä. Mindfulness -harjoittelussa huomio kohdistetaan kehon tuntemuksiin, uudelleen ja uudelleen, eli kun huomio karkaa tai harhailee, sitä koulitaan keskittymään. Vastakohtaisesti voimme huomata, että huomiomme hyvin usein seilaa unelmoinnissa, murehtimisessa, muistoissa tai olemme vain hajamielisiä.

Mitä tämä hajamielisyys aiheuttaneekaan työteholle, työhön keskittymiselle tai oman kuormittumisen havaitsemiselle? Kustannukset ovat suuret. 

Meditaatio -harjoittelussa on nimenomaan kyse huomiokyvyn palauttamisesta kehontuntemuksiin ja sitä kautta kohti havainnoivaa tietoisuuden tilaa. Näimme pääsemme irti siitä ajatuskelasta, jossa huomiomme normaalisti automaattisesti pyörii, esimerkiksi töiden, median ja kirjojen maailmassa, toisten ihmisten toiminnan kelaamisessa, murehtimisessa tai unelmoinnissa. Meditaatiossa huomio viedään tietoisuuden tilaan, jossa ei tapahdu analyyttistä ajattelua, ei arvottamista eikä luokittelua, vaikka toki sitäkin voimme havaita. Tietoisuutemme on kuitenkin tavallaan laajempi ja syvempi kuin silloin, kun se on samaistuneena ajatteluumme. Tämä voi parantaa itseymmärrystämme merkittävästi. Tällaista harjoittamista tapahtuu luonnollisesti nykypäivänä hyvin vähän, vaikka huomiokyvyn säätely on yksi ihmisen elämän keskeisin taito. (Näin sanoi eräs historian kuuluisimmista psykologeista William James jo vuonna 1890).

Huomion kohdistaminen kehontuntemuksiin ja itsessä esimerkiksi vuorovaikutustilanteessa tapahtuviin huomaamattomiin, sensitiivisiin, asioihin, on tärkeä ja olennainen taito.

Mindfulnessin lisäksi monet meditaation muodot ja somaattiset tekniikat harjoittavat kykyä siirtää huomio kehontuntemusten kautta havainnoivaan tietoisuuden tilaan. Toisilla ihmisillä huomiokyvyn säätelyn taito on luonnostaan harjaantuneempi kuin toisilla, mutta kaikki voivat sitä vahvistaa ja kehittää. Tämä taito voi merkittävästi parantaa työnteon ja ihmissuhteiden laatua.

Huomiokyvyn keskittynyt harjoittaminen on todella tarpeen, koska nykyinen työelämä ajaa keskeytyksiin, multitaskaamiseen ja yliajatteluun, mikä hajoittaa huomiokyvyn!

Tietoisen huomiokyvyn säätelyn taidon avulla voimme mm. huomata ajoissa stressaantumisen merkkejä kehossamme ja ottaa taukoja tai hidastaa työtahtia. Voimme myös huomata, että ajatuksemme kiertävät kehää ja löytää jonkin kokonaan uuden näkökulman sekä onnistuneen ratkaisun haasteeseemme. Oman huomiokyvyn säätelyn taidon kehittäminen onkin todella kannattava ja kauaskantoinen investointi niin meille jokaiselle henkilökohtaisesti kuin työpaikankin näkökulmasta.

Yhteenvetona:

Kohdista huomio sisäänpäin, älä pelkästään ulospäin. Hakeudu kehontuntemuksiisi huomiota kohdistamalla tietoiseksi itsessäsi tapahtuvista asioista. Nauti tunteesta, kun mielesi rentoutuu ja irtaudut ajatuskelastasi. Jatka tätä päivittäin ja voit tulla todella taitavaksi kohdistamaan huomiota eri tavalla, kuin mihin olet tottunut. Voit säästyä monelta harmilta ja lisäät mahdollisuuksia onnistua ratkomaan niin työ- kuin ihmissuhdehaasteita onnistuneesti. 

Tervetuloa kuulemaan lisää mielen ja kehon toiminnan vaikutuksista ja yhteyksistä työhön sekä arkeen väitöstutkijan vetämälle ”Psykologiset vahvuudet, tietoisuustaidot ja mindfulness” -kurssille!

 

Lähteet:

Csikszentmihalyi, M. 1990. Flow the Psychology of Optimal Experience. Harper Collins Publishers: New York.

Hunter, J. & Chaskalson, M. 2013. Making the Mindful Leader. In The Wiley‐Blackwell Handbook of the Psychology of Leadership, Change, and Organizational Development, Edit: Leonard, H. S., Lewis, R., Freedman, A. M. & Passmore, J, pp. 195-219.

James, W. 1890. The Principles of Psychology. Dover Publications. Republished in a new edition 1957.

Jha, A.P., Stanley, E.A., et al. 2010. Examining the protective effects of mindfulness training on working memory capacity and affective experience. Emotion, 10(1), 54–64.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: