Sisällä on valtava hätä ja ahdistus. Ailahtelevat ajatukset ja tunteet. Huimaa ja tuntuu epätodelliselta. En pysty käsittämään tätä.
Ero on aina kiintymyssuhteen purkautumisen trauma joka syöksee kehon täyteen stressihormoneita. Jokaisella ihmisellä on biologinen tarve kiintyä.
Kiintymyssuhteen purkautuminen, eli ero, puolestaan nostaa rajut tunteet ja monelle myös fyysiset oireet esiin. Sydäntä todella särkee ja oma selviytyminen voi tuntua uhatulta. On hyvä tietää, että nämä oireet ovat eron jälkeen normaaleja, vaikkakin hemmetin rankkoja. Erokivun kanssa ei myöskään tarvitse, eikä ole viisasta jäädä yksin. Vaikka se voi tuntua maailman lopulta, siitä selviää. Ihan oikeasti siitä selviää.
Muutaman eroni äärellä olen käynyt läpi erilaisen, mutta toisaalta samanlaisen psyykkisen rallin. Olin täynnä ahdistusta, musertavaa surua ja pelkoa selviytymisestä. Minua auttoi suuresti siihen nojaaminen, että eron jälkeen en voi aina luottaa ajatuksiini. Se ei silti tarkoita, että olisin kieltänyt ajatukseni.
Jouduin ottamaan kaikki meditaatiossa opitut taidot hardcore-testaukseen: Voinko huomata ajatuksen, mutta antaa sen myös mennä? Voinko eriyttää ajatuksen itsestäni ilman, että lähden sen hyökyaaltoon ja skenaarioihin? Sama tunteiden kanssa. Voinko sallia itseni tuntea mitä tunnen, oli se miten vaikeaa ja raadollista hyvänsä? Voinko silti olla lähtemättä mukaan tunteiden tuottamiin impulsseihin ja satuttaviin tarinoihin?
Välillä se ei onnistunut yhtään. Välillä se onnistui vähän. Välillä jo vähän enemmän. Sitten ei taas yhtään. Ja se on kaikki ihan hemmetin ok.
Se mikä erotessa voi tuoda hyvinkin paljon turvaa, on omiin arvoihin tutustuminen. Riippumatta siitä mitä tuntee, voiko valita toimia arvoistaan käsin?
Tyypillisiä ajatuksia heti eron jälkeen:
- “Mä en koskaan löydä ketään”
- “Nyt se löytää jonkun toisen ja antaa sille sen kaiken, mikä olisi kuulunut mulle”
- “Ei tästä tule mitään”
- “Oltaisko me kuitenkin saatu se toimimaan”
- “Mitä jos kuitenkin”
- “Tämä on niin h*lvetin epäreilua”
Tyypillisiä tunteita eron äärellä:
- Pettymys
- Suru
- Pelko
- Ahdistus
- Viha
- Häpeä
- Epäonnistuminen
- Hylätyksitulo
- Syyllisyys
Eroprosessin äärellä jos milloin, tarvitsee itsemyötätunnon taitoja. Jaan alle prosessin, joka on ollut minulle avuksi. Voit myös kuunnella harjoituksen täällä
Harjoitus vaiheisiin hetkiin:
- Anna lupa. Salli itsesi tuntea mitä tunnet. Nimeä tunne ja millaisia ajatuksia se tarjoaa. Esim. Juuri nyt tunnen häpeää ja se tarjoaa ajatuksia että minussa täytyy olla jokin vika.
- Muistuta itseäsi jaetusta ihmisyydestä. Monet ihmiset tuntevat vastaavissa tilanteissa samoin. Esim. ” En ole yksin, kaikki ovat joskus kokeneet näin”. Mitä sanoisit rakkaalle ystävällesi tällaisessa hetkessä?
- Mitä todella kaipaat? Mitä tarvitsisit nyt tueksesi? Ehkä tilaa tulla kuulluksi? Ehkä halausta? Ehkä lämmintä suihkua? Ravitsevaa ateriaa?
Riippumatta mitä tunnet, mitä ajattelet itsestäsi ja tilanteesta: Sinä olet arvokas.
