Onko sinua neuvottu kuuntelemaan kehoasi? Luultavasti on, koska hyvinvointimaailmassa tuota ohjetta toistellaan usein. (Niin minäkin teen.) Mutta vaikka väitetään, että keho kyllä kertoo, se ei aina pidä paikkaansa. Jos keholtani kysyttäisiin, se haluaisi mieluiten aamupalaksi pannukakkuja ja lounaaksi Pätkis Cruncheja. Ei ehkä joka päivä, mutta liian usein, useammin kuin on mikä on minulle hyväksi.
Voiko kehon viesteihin siis luottaa? Joskus voi, mutta ei läheskään aina.
Uskon, että kehon viesteihin voi luottaa silloin, kun kehon ja mielen kokonaisuus on elinvoimainen ja tasapainossa. Kun et ole kallistuneena mihinkään ääripäähän, esim. ylisuorittamiseen, sohvanpohjalle tai uupumukseen, keho ja mieli yhdessä ohjaavat ihmistä jatkuvasti kohti tasapainoa. Tasapainoinen kokonaisuus tarkoittaa, että ihminen on myös henkisesti ehjä.
Et väistele tunteita, pelkoja, sisäisiä haavoja. Et yritä paikata mielen tyhjiötä syömisellä tai treenillä. Et tee asioita ulkoa päin ohjelmoituna tai tavoittele tiettyä lopputulosta, vaan toimit sen mukaan, mitä sisäiset viestit sinulle kertovat. Viestit ovat aitoja ja puhtaita, koska keho ja mieli voivat hyvin. Ne eivät tarvitse mitään ongelmien peittämiseen tai riippuvuuksien ravitsemiseen.
Tällaisessa tilassa harva meistä on. Täydelliseen tasapainoon ei tarvitse edes pyrkiä. Ihmiselo on aina jonkinlaista keskeneräistä keikkumista ja opettelemisen harjoittelua. Silloin kehon kuunteleminen tarkoittaa itseasiassa tasapainon löytämistä kehon ja mielen viestien kuuntelemiseen. Kumpikaan yksin ei ole täysin oikeassa, mutta ei myöskään täysin väärässä.
Silloin kun kokonaisuus ei ole tasapainossa, keho ja mieli voivat tottua tai jopa tulla riippuvaiseksi olemassaolevasta tilasta, mikä se ikinä onkaan. Se on tila, johon ihminen on luontaisesti hakeutunut voidakseen hyvin – monesti paetakseen ongelmia, joita hän ei halua kohdata. Tällaisesta tilasta voi tulla hyvin tuttu ja turvallinen. Kaikki mikä on tutun ja turvallisen ulkopuolella, tuntuu epämukavalta, jopa pelottavalta, ja siten kehon tai mielen viestien vastaiselta.
Ihminen saattaa pitää huomaamattaan tiettyä ääripäätä oikeana. Ylisuorittajan keho on tottunut rasitukseen, treeniin, tekemiseen ja stressiin, ja silloin lepääminen tuntuu vaikealta. Heikkokuntoisempi puolestaan saattaa jatkuvasti vaalia armollisuutta itseään kohtaan, jolloin kehon rasittaminen tuntuu epämukavalta. Uupunut ei tiedä mitä tuntee, kun koko systeemi on sekaisin. Miten tällaisessa kokonaisuudessa voi oppia kuuntelemaan sisäisiä viestejään?
Kehon kuunteleminen ja kokonaisvaltainen tasapaino edellyttävät
– Itsetuntemusta ja rehellisyyttä itseä kohtaan. Tunnista itsessäsi se, mihin suuntaan luontaisesti kallistut. Missä asioissa haastat itseäsi liikaa? Missä taas voisit haastaa itseäsi enemmän? Mitä välttelet ja miksi? Mihin takerrut ja miksi? Uskallatko kohdata syvimmät tunteesi?
– Kokonaisuuden hahmottamista. Voitko aidosti ja oikeasti hyvin? Mihin suuntaan nykyiset tavat vievät sinua? Seuraako pannukakkuaamiaisesta energinen, elinvoimainen päivä? Tuottavatko elämäntapasi hyvinvointia nyt – entä pitkällä tähtäimellä?
– Tietoista läsnäoloa kehossa, mielen vaatimusten purkamista kehollisten tuntemusten ympäriltä. Mitä kehosi kertoo sinulle nyt, kun otat sen viestit hyväksyvästi vastaan? Oletko sinut sen kanssa, mitä aistit kehossasi?
– Tunteiden rohkeaa tuntemista. Et voi kuulla kehon hienovaraisia viestejä, jos et suostu tuntemaan myös tunteitasi. Jos valikoit vain mieluisat sisäiset kokemukset, iso osa sisäisestä maailmastasi ja kehosi viesteistä jää pimentoon.
– Pelkojen kohtaamista. Mitä pelkäät kohtaavasi, jos lähdet pois mukavuusalueeltasi? Voisitko joskus vaatia itseltäsi enemmän kuin tavallisesti? Voisitko joskus tehdä vähemmän kuin vaadit itseltäsi?
– Rutiineja, jotka ovat kuitenkin riittävän väljiä. Varaa itsellesi säännöllisesti aikaa kehosi hoitamiseen ja haastamiseen, mutta älä ohjelmoi aikaa liian tarkasti, vaan opettele joustamaan. Jos olet energisempi kuin ajattelit, tee jotain enemmän. Jos olet väsyneempi kuin ajattelit, tee jotain vähemmän. Rutiinit luovat turvaa, mutta liian orjallisina ne toimivat sinua vastaan. Keho ei noudata kelloa eikä kalenteria.
– Yksilöllistä annostelua. Se, mikä on terveellistä muille, ei välttämättä ole terveellistä sinulle. Esimerkiksi oma kroppani kaipaa kyllä nykyään uupumuksen jälkeen treeniä, mutta ihanteellinen treenin kesto on vain muutama minuutti päivässä, ei yhtään enempää.
Kehon viestien kuuntelemiseen ei ole yhtä oikeaa ohjenuoraa. Jokainen värittää kehon viestejä aina uskomuksillaan, odotuksillaan ja toiveillaan. En usko, että kukaan voi koskaan absoluuttisesti tietää, tekeekö nyt tismalleen oikeita asioita hyvinvointinsa eteen – mutta voit tehdä parhaasi ja opetella antamaan kehollesi tasapuolisesti niin haasteita kuin hellyyttäkin. Ja kaikkein tärkeimpänä: anna itsellesi lupa opetella. Mikä juuri nyt veisi sinua kohti tasapainoa?
Yksinkertaisia harjoituksia itsesi kuuntelemiseen ja tasapainon löytämiseen löydät Katrin kirjasta Vuoden paras päivä.
