Ennaltatietämisen ja selkeyden tarve on meille luontaista. Haluamme tietää, hallita, kontrolloida, ennustaa todennäköisyyksiä ja minimoida riskejä. Varautua ja varmistella. Yllättävät uhat ja varmuuden puuttuminen aiheuttavat meissä hämmennystä, epävarmuutta, ahdistusta, pelkoa ja pahimmillaan jopa hysteriaa ja paniikkia.
Mutta onko varmaa olemassakaan? Milloin vain voi tapahtua mitä tahansa hallitsematonta, vaikka kuinka varautuisimme ja varmistelisimme. Elämä on oikukasta ja yllättävää. Ainoa varmuus on epävarmuus.
Pelko itsessään on elämää suojeleva tunne ja on ok pelätä aina silloin tällöin. Mutta uhkaavalta tuntuvassa tilanteessa on hyvä pysähtyä miettimään, kannattaako omaa (samalla myös kanssakulkijoiden) pelkoa vahvistaa, vai ei.
Kukaan meistä ei tiedä tulevasta mitään, joten sen liiallinen murehtiminen ja uhkana näkeminen on turhaa ja hyvin stressaavaa. Ovathan maalailemamme uhkakuvat vain mielikuvia, oman mielemme lennokkaita tuotoksia.
Mieli ei erota, tapahtuuko jokin asia todella vai kuvittelemmeko vain sen tapahtuvan. Tämän vuoksi murehtiminen ja jonkin ikävän asian odottaminen vaikuttaa mieleemme lähestulkoon yhtä stressaavasti kuin jokin todella tapahtuva ikävä asia. Vaikutusta vahvistaa vielä se, että mielen mielipuuhia on huolien ja pelkojen melkoinen paisuttelu.
Stressivaikutus kulkeutuu myös kehomme jokaiseen soluun. Solubiologi Bruce Lipton on tullut esimerkiksi tutkimuksissaan siihen tulokseen, että ajatuksemme ja niistä muodostuvat uskomuksemme vaikuttavat solujemme terveyteen kaikkea muuta voimakkaammin.
Vastustuskykyään voi vahvistaa monin tavoin, mutta uskon Liptonin tavoin vakaasti siihen, että oman mielemme mieletön voima on vaikuttavin tekijä energioidemme vahvaan ja vapaaseen virtaukseen. Terveenä, vastustuskykyisenä ja hyvinvoivana pysymiseemme.
Miten löytää malttia, viisautta ja mielenrauhaa epävarmuuden keskellä?
Ajatusten, ahdistuksen tai pelon vastustaminen ja poispakottaminen ei toimi.
Voit sensijaan kohdata pelkosi rakkaudella. Keittele sen kanssa vaikka aamukahvit ja istahda samaan pöytään jutustelemaan joksikin aikaa. Kysele ja kuuntele, mitä se sinulle haluaa kertoa. Mikä sen syvin viesti oikein onkaan.
Voit myös suhteuttaa pelkoasi terveellä tavalla. Mitä ja mikä se pelkäämäsi ”pahin” oikein on? Miten todennäköistä on, että se tapahtuu? Mitä todisteita sinulla on siitä, että se tapahtuu?
Pelkoa, kuten muitakin vaikeita tunteita voi liennyttää tehokkaasti keskittymällä hengityksen rauhoittamiseen ja huomion kohdistamiseen kehon tuntemuksiin. Kehosi on otettu huomiostasi, mikä jo sekin osaltaan saa sen rentoutumaan. Hengityksen rauhoittaminen rauhoittaa ylivirittyneen kehon lisäksi ajatustesi sekamelskaa.
Myönteisyys vahvistaa solujasi. Voit korvata huolissa ja peloissa vellovia ajatuksiasi keskittymällä hyviin ajatuksiin ja asioihin. Korvaa stressiä aiheuttava ajatus rauhaa vahvistavalla. Ajatus kerrallaan, lempeästi suostutellen.
Voit myös vähentää pelkoa lisäävää tieto- ja mielipidetulvaa, joka velloo stressaavan asian ympärillä. Sinun ei tarvitse jumittua muiden maalaamien kauhukuvien äärelle, eikä viettää aikaasi niitä paisuttelevien ihmisten seurassa.
Älä kuitenkaan jätä itseäsi yksin huolesi kanssa. Juttele rauhallisten ja myönteisten ihmisten kanssa. Altistu heidän tartuttamilleen tyyneys- ja viisausviruksille. Mieti myös, miten voisit itse kaiken epävarmuudenkin keskellä tartuttaa kanssakulkijoihisi levollisuutta ja luottamusta siihen, että kaikki järjestyy.
Odotan innokkaasti tapaavani sinut Löydä Sun Juttusi -valmennuksissani, joihin voit tutustua täältä.
