Tunnemme tyypillisesti ahdistusta sekä arkisista, esimerkiksi työhön liittyvistä huolista että isommista asioista ja tapahtumista, varsinkin jos emme voi vaikuttaa niihin toivomallamme tavalla. Ahdistukset ja huolet eivät ole vain ajatus- ja tunnetason haasteita. Kuten me jo tiedämme, tunteidemme asuinpaikka on kehossa.
Lopulta voi käydä niin, että kun riittävästi murehdimme, huolehdimme ja ahdistumme, keho ei enää jaksa kantaa näitä kokemuksia. Stressisäiliömme täyttyy, jonka jälkeen alamme jollakin tavoin oireilla.
Tämän säiliön sisältö on kerätty muun muassa menneiden kokemustemme taakoista, palautumisvajeestamme arjessa (liittyy se sitten fyysiseen, henkiseen tai sosiaaliseen kuormitukseen) sekä tämän hetken kokemuksistamme. Työssäni kohtaan paljon uupuneita, kipuilevia, unettomia ja ahdistuksesta kärsiviä ihmisiä, joilla tämä stressisäiliö on saattanut jo vuosia olla 80–95-prosenttisesti täynnä.
Jos stressin sietokyvyn säiliömme on jatkuvasti lähes täynnä, mitä sitten tapahtuu, kun jokin uusi ja yllättävä asia tapahtuu elämässämme? Säiliö ei enää pidä, stressi kuohahtaa yli. Joku saa ahdistus- tai paniikkikohtauksen, toinen ei nuku öisin, jollakin taas kivut alkavat lisääntyä.
Tätä ilmiötä ei kannattaisi lähtökohtaisesti ajatella jotenkin ”pahana” asiana tai epäonnistuneena osana ihmisenä olemista, vaan systeemi on rakennettu juuri oikeanlaiseksi. Ihminen ei ole kone tai robotti. Meitä ei siis ole luotu kestämään aivan mitä tahansa. Olemme kaikki ”vain ihmisiä”.
Koska kehomme säilöö kaikkia kuormituksiamme, myös ahdistusta tulisi purkaa kehon kautta. Vaikka kuinka yrittäisimme järkeillä ahdistusta pois, se ei tule tapahtumaan, ellei kehomme opi tuntemaan turvaa stressaavissa tilanteissa. Tämä ei aina ole helppoa, ja silti lähtökohta on se, että kehomieli oppii itsesäätelyä harjoittelun myötä.
Miten voit harjoittaa ahdistuksen lieventämistä kehosi kautta?
Turvallisuuden tunteeseen pääsyyn on monta tietä. Kontakti tähän hetkeen, siihen, miten olet kehosi kanssa juuri nyt, on se mihin voit keskittyä. Kannateltuna olo luo turvaa. Tämä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että voit missä ja milloin tahansa pysähtyä tuntemaan kehoasi jotakin vasten: lattiaa, tuolia, sänkyä, puunrunkoa tai muuta tukipintaa vasten. Myös turvallisen ihmisen kosketus luo turvaa ja kannattelee.
Kun ensin aistit kehoasi pienen hetken, seuraavaksi voit tutkia hengitystä. Sille ei tarvitse tehdä mitään, tärkeintä on tuntea oma hengitys. Voit keskittyä siihen, miten uloshengityksesi auttaa kehoasi painautumaan yhä laajemmin tai painavammin alustaa vasten – tämä tuntemus nimenomaan auttaa kehoasi ja hermostoasi takaisin turvallisuuden tunteeseen.
Tätä pientä pysähtymisen harjoitusta voi ja kannattaa tehdä useita kertoja päivässä, erilaisissa tilanteissa, tunnelmissa ja asennoissa, jotta keho oppii pääsemään uuteen olotilaansa missä ja milloin vain.
Lisäksi voit halutessasi kokeilla keho- ja tunnetietoista akupisteiden stimulointia itsehoitona. Akupisteiden stimulointi eli ”naputtelu” tutkitusti laskee kehon kortisolitasoja ja rauhoittaa hermostoa. Tässä sinulle Hidasta elämää IG-TV:ssä ollut video, jota voit hyödyntää vapaasti stressin, jännityksen ja ahdistuksen tunteen lievittämiseen, löydät sen TÄSTÄ LINKISTÄ.
Kehomme ja mielemme ovat viisas kokonaisuus, jolla on kyky hoitaa itseään. Stressi ja kiire voivat kuitenkin vieraannuttaa meidät kehostamme, jolloin emme osaa enää kuulla sen viestejä. Väsymyksellä ja kivulla on silti tärkeää sanottavaa – ne kertovat siitä, miten todella voimme. Tutustu Kehon viisaat viestit -kirjaan täältä.
Kuvat: Depositphotos
