Sinä ja kehosi olette yhtä. Silti toisinaan suhtaudumme kehoomme niin kuin sitä ei olisi tai niin kuin keho olisi jonkinlainen meille annettu maallinen kulkuväline. Laiminlyömme kehomme tarpeita, sivuutamme sen viestejä, ylitämme jatkuvasti sen rajoja tai kohdistamme siihen arvostelevia katseita.
Asiaa ei helpota yhtään vallitseva suorituskulttuuri, joka kannustaa jatkuvaan tekemiseen ja itsensä haastamiseen. Tuossa pelissä keho on pahimmillaan kuin ulosmitattava kone, jonka suorituskykyä arvioidaan erilaisilla mittareilla ja älylaitteilla. Hyvinvoinnin korvaa ajatus siitä, kuinka paljon omasta kehosta on mahdollista saada irti.
Omien fyysisten rajojen haastamisessa ei sinänsä ole mitään väärää, mutta pelkkään suorituskykyyn keskittyessä saattaa kaikista olennaisin sumentua – yhteys itseesi ja omaan kehoosi. Lopulta hyvinvointi ei ole kiinni siitä, kuinka paljon tai kuinka tarkkaa dataa on saatavilla, vaan siitä miten suhtaudut itseesi ja omaan kehoosi.
Onko kehosi sinulle väline vai ystävä? Haluatko saada kehostasi kaiken irti vai haluatko pitää siitä hyvää huolta?
Tässä 5 näkökulmaa, jotka auttavat sinua vahvistamaan yhteyttä omaan ainutlaatuiseen kehoosi:
1. Kehosi puhuu sinulle, kun pysähdyt kuuntelemaan. Kehomme välittää meille jatkuvasti viestejä, kun vain maltamme pysähtyä ja kääntää aistimme sisäänpäin. Se kertoo meille, milloin on nälkä, milloin väsyttää ja milloin se kaipaa liikettä. Harjoittelemalla oman kehon kuuntelua voi oppia tunnistamaan, millaista ravintoa tai liikettä kehosi kaipaa missäkin hetkessä. Jos taas sivuutamme kehomme hiljaiset viestit, saattaa seuraava varoitus tulla huutaen.
2. Tunteet ovat avain syvällisempään yhteyteen kehosi kanssa. Tunteet asuvat kehossasi ja ilmenevät kehollisesti. Siksi tunteiden kohtaaminen on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jos välttelee voimakkaiden tunteiden kohtaamista esimerkiksi jatkuvalla touhuamiselle tai kovalla treenillä, alkavat tunteet varastoitua kehoon ja saattavat ilmentyä ennen pitkää kipuna tai sairastumisena.
3. Kehosi on tarkoitettu liikkumaan – mutta liikkumisen ei tarvitse olla raskasta ollakseen hoitavaa. Liikkuminen on itsemme ja oman kehomme arvostamista. Se on omasta hyvinvoinnistasi huolehtimista – ei itsensä rääkkäämistä. Liian kova treeni voi olla kehon kannalta jopa haitallista. Sen sijaan, että polttaisi kynttilää molemmista päistä, voi liikkumista lähestyä treenaamiseen sijaan tapana hoitaa itseä. Liikkumisen tapoja on niin monia, että jokaiselle löytyy varmasti sopiva tapa. Aloittaa voi vaikka rauhallisesta kävelystä metsässä ja muutamasta avaavasta venytyksestä puunrunkoa vasten. Kun liikkuu itseään ja kehoaan kuunnellen, luottamus ja ystävällinen suhde omaan kehoon vahvistuu.
4. Kun keholla on hyvä olla, sinulla on hyvä olla. Fyysisen, psyykkinen ja emotionaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Kun pidät huolta siitä, että kehosi voi hyvin, myös mielesi voi paremmin. Liikunnan on todettu muun muassa ehkäisevän masennusta ja ruokavalio vaikuttaa suoraan esimerkiksi aivojen toimintaan. Hyvään oloon ei tarvitse erillisiä mittareita, sen vain tuntee.
5. Arvokkain palvelus, jonka itsellesi ja kehollesi voit tehdä, on opetella katsomaan itseäsi hyväksyvämmin. Ihminen, joka pyrkii aina vain parempaan suoritukseen niin töissä kuin vapaa-ajalla, ei koskaan tule saavuttamaan mielenrauhaa. Aina löytyy korjattavaa, tehostettavaa tai parannettavaa. Jos haluat aidosti oppia olemaan onnellinen ja nauttimaan elämästäsi, on opeteltava laskemaan rimaa ja katsomaan itseään myötätuntoisemmin ja hyväksyvämmin. Myös kehosi toivoo tätä – enemmän kuin mitään muuta.
