Kuvittele unelmiesi kumppani. Millaista hänen kanssaan olisi? Kuinka hän sinulle puhuisi, miltä hänen kanssaan tuntuisi? Käännä hommeli kohti itseäsi: kuinka itsellesi juttelet? Mikä sinussa on ihanaa ja kaunista? Kuinka usein huomioit ja juhlistat sitä? Vaaditko itseltäsi sellaista, mitä haaveidesi kumppani ei vaatisi? Mitä? Millaisia asioita teet itsesi kanssa? Toteutatko intohimojasi? Mikä saa sydämesi laulamaan? Kuinka usein annat sydämesi laulaa? Mistä nautit ja iloitset? Miten voisit saada elämääsi noita tunteita ja asioita lisää? Mistä voisit aloittaa?
Rakkauden kokeminen elämässä ei tarkoita sitä, että pitää olla kumppani tai että pitäisi haluta kumppanuutta. Jos kaipaa intiimiyttä ja läheisyyttä voi tutkailla miten intiimisti, läheisesti ja intohimoisesti jakaa ja elää elämää jo nyt? Näyttäydytkö sellaisena kuin olet? Kenen kanssa voisit harjoitella tarpeidesi ja tunteidesi ilmaisua turvallisesti? Elämääsi ja ihmissuhteitasi luo ja rakentaa kaikki se, mitä nyt olet ja itsellesi sallit.
Itselleen lempeänä kumppanina oleminen ei tarkoita sitä, ettet saisi kaivata ja ikävöidä ihanaa suhdetta toiseen ihmiseen. Kumppanin kaipuu voi olla todella kipeää. Vähättelemättä tarvetta läheisiin suhteisiin; jos toivomasilaista ei juuri nyt ole, voi olla supervoimauttavaa tutkailla, mitä asioita suhteessa ja kumppanuudessa kaipaa. Millaisia energioita, oloja, tunteita, tuntemuksia, sanoja ja tekoja? Ja sitten: alkaa itse toteuttaa elämässään noita asioita, lahjana itselleen.
En ollut hiffannut, että ei minun tarvitse olla täydellinen, eheä tai täydellisesti itseäni rakastava, ennen kuin voin kokea kumppanuutta. Luulin, että homma pitää ensin saada valmiiksi ja sitten elämääni voi tulla hyvä tyyppi. Juuri tämä suorittaminen veti puoleeni ihmissuhteita, joissa hyväksytyksi ja nähdyksi tulemisesta kilvoitteleminen jatkui. Kunnes aloin itse itselleni kumppaniksi. Pikku hiljaa. Aloin tehdä ihania ja kivoja juttuja. Hoitaa ja helliä itseäni, nauttia, ottaa vastaan ihan pieniäkin juttuja. Se ei tarkoita, etten olisi saanut tarvita tai kaivata. Mutta avasin elämäni hyvälle ololle ihan vain itseni kanssa. Ja sellaisen kumppaninhan myös toivoin; ihmisen, jolla itsellään olisi hyvä olla itsensä kanssa ja joka tykkää elämästään.
Sen sijaan, että vaadit tai odotat toisilta tai elämältä saavasi mitä kaipaat (tai annat onnesi olla kiinni ulkoisissa asioissa), voisit kääntää katseen uteliaasti ja lempeästi itseesi: mitä voisit itsellesi juuri nyt sallia, jotta voisit kokea mielihyvää ilman, että se on kenenkään toisen teoista tai elämän tapahtumista kiinni?
Mitä sellaista hyvinvointiasi lisäävää voisit suoda itsellesi tänään, huomenna ja koko ensi viikon, joka ei ole mistään ulkopuolisesta kiinni ja minkä toteutumiseen ei ole mitään ehtoja? Toisin sanoen, minkä toteuttamiseen ei ole mitään ekskjuussejä: voisin lukea kirjastossa joka päivä puoli tuntia lehteä tai käydä uimassa. Esteet ja selitykset ovat voimaantumattomuutta eli sitä, että lisäät lauseeseen: mutta kun kirjasto on kiinni, kun pääsen töistä ja selkä kipeä. Okei, mitä voit antaa itsellesi?
Mitä voit antaa itsellesi?
- Koenko itseni kanssa intohimoa ja elämän innostusta?
- Sysäänkö jatkuvasti jotakin puoltani sivuun?
- Järkeilenkö mitä minun pitäisi sen sijaan mitä haluaisin? (Näistä kahdesta on mahdollista muodostaa ihan toimiva yhtälö)
- Millainen keskusteluyhteys minulla on itseni kanssa?
- Puhuttelenko itseäni kunnioittavasti vai arvostellen ja jatkuvasti parempaan vaatien? Kuulostelenko itseäni rehellisesti?
- Arvostanko tarpeitani ja kiinnostuksen kohteitani?
- Ja nyt, kaiken tämä valossa: mitä tarvitsen juuri nyt itseltäni?
- Milloin vien itseni treffeille?
Lämpimästi ja lempeästi tervetuloa löytämään itsestäsi lempeämmän kumppanin ITSELLESI rakastetulla Olet parasta, mitä sinulle on tapahtunut -verkkokurssilla. Viiden viikon kurssi alkaa 21.1. Voit jälki-ilmoittautua kurssille 28.1. asti – kurssialue on käytössäsi maaliskuun loppuun saakka. Lue lisää ja ilmoittaudu täältä.
Kuva: Unsplash
