Koskaan et tiedä, mihin kaikkeen pystyt, ennen kuin kokeilet – Pelon ei tarvitse antaa voittaa

Olemme Emma ja Emilia, kaksi ystävää, naapuria ja luovan alan yrittäjää. Lähdemme syyskuun alussa kiertämään Eurooppaa kolmeksi kuukaudeksi vanhalla asuntovaunulla. Mukana matkustaa myös kaksi kääpiöpinseriä Nipsu ja Myy.

Olemme noviisikaravaanareita, ja vaunumme on 40 vuotta vanha. Se ei välttämättä kestä tulevaa reissua, tai sitten kestää. Niin tai näin, kaikki vastaantuleva kuuluu osaksi matkaamme. Jo pitkään kytenyt haave tien päällä elämisestä sai tuulta purjeisiin alkuvuodesta, kun meidän molempien suunnitelmat olivat syksyn suhteen avoimena.

Miksi lähteä, kun voisi jäädäkin?

Kun idea lausuttiin ensimmäisen kerran ääneen, tuntui heti selvältä, että se toteutetaan.
Mikä houkutti niin kovasti lähtemään ja jättämään mukavuudet ja tutun, turvallisen ympäristön?

Matkalle lähtemiseen on monta syytä. Se on kiehtovaa, innostavaa ja opettavaista. Se mahdollistaa itseensä tutustumisen jälleen kerran hieman eri vinkkelistä. Se haastaa omaa ajattelua ja kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja, vie epämukavuusalueelle, mutta taatusti antaa myös oivalluksia ja opetuksia. Ja koska epämukavuusalue sanana ei varsinaisesti kuulosta kovinkaan positiiviselta, kutsumme sitä ennemmin elämysalueeksi.

Vaikka meillä molemmilla arki oli sujuvaa, halusimme mahdollisuuden ottaa siihen hieman etäisyyttä.
Tärkeää oli myös oivaltaa, ettei koskaan ole oikeampi hetki kuin nyt. Lähteminen vaatii tietysti heittäytymiskykyä ja uskallusta, mutta se on opeteltavissa.

Myönteinen asenne on yksi tärkeimmistä, pitkälle kantavista työkaluista uskaltaa uuden äärelle. Se on helpommin sanottu kuin sisäistetty, mutta pohjimmiltaan se on valinta. Elämässä sattuu ja tapahtuu, mutta oleellisinta on se, kuinka asioihin suhtautuu.

Matkalle lähteminen voidaan nähdä myös laajemmin: jokainen voi toteuttaa omanlaisia matkoja juuri sillä tavalla ja siinä mittakaavassa, joka tuntuu itselle sopivalta. Sen ei tarvitse olla monen kuukauden mittainen irtirepäisy omasta arjesta, pienikin muutos omassa elämässä voi parantaa sen laatua huomattavasti.

Elämä on matka, ei päämäärä. Siihen kuuluvat kaikki vastaan tulevat kommervenkit, hyvässä ja pahassa. Niin kuuluu myös meidän matkaamme. Sen ymmärtäminen on osaltaan antanut rohkeuden heittäytyä tuntemattomaan.

Miksi juuri tällainen matka?

Emilialle matkustaminen on ollut jo pitkään se juttu, joka rikkoo rutiineja ja pitää elämän kipinää yllä. Itselle tuntemattomissa paikoissa ja olosuhteissa kiehtoo se, että aina voi oppia jotain uutta niin itsestä kuin maailmasta. Erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaaminen rikastuttaa. Emilia oli jo pidempään tehnyt reissuja yksin mutta koki, että tällainen matka olisi mahtava jakaa läheisen ihmisen kanssa.

Emma koiranomistajana oli taas aina kokenut pitkät reissut itselle mahdottomaksi, sillä koirien sysääminen pitkäksi aikaa hoitopaikkaan ei tuntunut vaihtoehdolta. Oikeassa seurassa ja oikealla tavalla matkustaminen kuitenkin muuttui mahdolliseksi. Koirille hommattiin passit, oikeat varusteet ja asuntovaunuelämään Suomen kamaralla tottuneena niillä kulkee koti matkassa mukana.

On mahdollista löytää omanlainen ratkaisu toteuttaa unelmansa, jos halua on tarpeeksi. Ensin tulee löytää rohkeus ja uskallus haaveilla. Omanlainen ratkaisu löytyy aina, kun vaan avaa silmät vaihtoehdoille.

 

Tutusta ja turvallisesta kohti seikkailuja

Rutiinit luovat turvaa mutta niistä on hyvä myös osata joustaa. Kun pinttyneet tavat ohjaavat liikaa elämäämme, alamme toimia lähes automaatiolla. Silloin kyky inspiroitua ja innostua saattavat tukahtua, ja elämän merkitys voi tuntua olevan hakoteillä.

Uudet tilanteet ja uusi ympäristö pakottavat itsestä esiin uudenlaisia puolia. Rutiinit kahlitsevat meidät helposti toimimaan tutulla tavalla vuodesta toiseen, vaikka meissä jokaisessa on paljon enemmän potentiaalia kuin uskommekaan. Moni on toki omaan arkeensa tyytyväinen, mutta siitä irtautuminen voi johtaa unohtumattomiin seikkailuihin tai muuttaa oman elämän suuntaa ratkaisevasti. Se tietysti myös pelottaa.

Pelko onkin se suurin riski, joka voi kahlita jäämään, niin oman maan kamaralle, huonoon ihmissuhteeseen, tai työhön, joka ei palvele. Voi pelätä sitä, että reissussa tapahtuu jotakin. Voi pelottaa se, että irti repäisyn jälkeen ei tapahdukaan mitään, vaan jääkin yhtäkkiä tyhjän päälle. Voi pelottaa myös se, että samaan aikaan, kun itse on toisaalla, muualla tapahtuukin jotakin.

Heittäytyminen uuteen ja tuntemattomaan herättää usein hyvinkin ristiriitaisia tunteita. Pelon ei kuitenkaan tarvitse antaa voittaa. Kaikkea ei tarvitse suunnitella etukäteen, on vain tärkeää luottaa siihen, että asiaan kuin asiaan löytyy ratkaisu. Mikä on oikeasti todella pahinta, mitä voi sattua?

Aina voi jossitella, löytää syy lähteä tai olla lähtemättä, tehdä tai olla tekemättä. Mutta koskaan et tiedä mihin kaikkeen pystyt ennen kuin kokeilet.

Mekään emme tiedä, siksi kokeilemme.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: