Tutkimustietoa hyvinvoinnin vaikutuksesta työn tekemiseen on paljon. Miksi työnantajan kannattaa huolehtia työhyvinvoinnista ja työntekijän omasta hyvinvoinnistaan?
Great Place to Work® -Instituutin teettämien tutkimusten mukaan tunne siitä, kohdellaanko työntekijää kunnioittavasti ja oikeudenmukaisesti, määrää sen, miten paljon panosta työntekijä työhönsä laittaa. Olennaisinta menestykseen johtaneen yrityskulttuurin luomisessa eivät ole olleet tietynlaiset prosessit tai käytännöt, vaan luottamusta ja yhteishenkeä kasvattavien vuorovaikutussuhteiden muodostaminen työpaikalla. Kun toiminnassa tulee aidosti esille, että työntekijöitä arvostetaan ja heidän hyvinvointinsa nostetaan tärkeäksi, he arvostavat työnantajaansa enemmän, ovat ylpeitä työpaikastaan ja valmiimpia hyödyntämään täyttä potentiaaliaan. Nämä tietyt inhimilliset periaatteet näyttävät saavan aikaan parhaan menestyksen maasta ja kulttuurista riippumatta.
Kun esimiehet suhtautuvat työntekijöihin aidosti rehellisesti ja arvostavasti, ihmiset haluavat saavuttaa hyviä tuloksia yhteisönsä hyväksi. Ihminen pyrkii luonnostaan vastavuoroisuuteen ja antaa sitä kohtelua, mitä saa. Yksittäisillä keinoilla, kuten työnantajan antamalla ekstrabonuksella ja toivomuksella, että työntekijä vastaa tähän antamalla kaikkensa työssään, ei kuitenkaan saada aikaan samaa tulosta. Vastavuoroisuus toimii vuorovaikutuksessa vain, jos toisten ihmisten kunnioitus ja arvostus on aitoa. Tällöin työnantajan edustajat rehellisesti kaikessa toiminnassaan tähtäävät yhteiseen hyvään.
Työelämätutkija ja tohtori Merja Fischer on tarkastellut väitöskirjassaan positiivisen vuorovaikutuksen merkitystä yritysten välisen palveluliiketoiminnan tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen. Hän sanoo, että välittämisen kulttuurista puhutaan paljon, mutta se ei välttämättä näy vielä käytännön tasolla. Kun autamme toisiamme töissä ja kannamme vastuun omasta hyvästä käytöksestämme, koemme työmme ja työpaikkamme merkitykselliseksi, mikä synnyttää positiivisia tunteita. Fisher sanoo, että tutkimuksissa on osoitettu positiivisten tunteiden yhteys asioiden näkemiseen laajemmasta näkökulmasta, innovatiivisuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. (Positiivisten tunteiden ja mielialojen kokeminen tyypillisesti lisää yksilön ja organisaation suorituskykyä. Myönteiset tunteet työpaikalla näkyvät vahvana sitoutumisena hankkeisiin, hyvänä yhteistyökykynä ja uuden luomisen haluna. (Wihuri Antti-Juhani. 2014. Mindfulness työssä
Tietoinen läsnäolo vapauttaa onnistumaan.)
Hyvinvoinnin merkityksellisyydestä liiketoiminnan menestykselle puhuvat maailmalla tunnetut yritysvalmentajat. Clayton Chistensen valittiin vuoden 2013 Thinkers50-gaalassa maailman kärkiajattelijaksi johtamisen alalla. Hän neuvoo kiitospuheessaan käyttämään ylitöiden ja uran tekemiseen aiotun 10 tuntia ylimääräistä aikaa ennemmin läheisille ihmissuhteille. Se on hyvä vaihtokauppa kahdestakin syystä. Ensiksikin sijoitat onnellisuuteen, ja tulet hyvinvoivemmaksi. Toiseksi tulet kuitenkin myös ammatillisesti menestyneemmäksi. Hän on havainnut, että voimavarojen antaminen ihmissuhteisiin on ollut avain menestykseen myös työssä. Tasapainoinen ihminen on energinen ja jaksaa tehdä työnsä hyvin.
Kun Transport for London otti mindfulness -ohjelman käyttöön henkilöstön kehittämisessä, tuloksena oli sairauspoissaolojen määrän puolittuminen. Samantapaisia tuloksia ovat saaneet myös muut yritykset. Maailmalla isot yritysjätit, kuten Google, Facebook, Twitter, General Motors ja Intel, ovat ottaneet tietoisuustaitoja ja keskittymiskykyä kehittäviä ohjelmia käyttöön. Tällaiset kehitysohjelmat tarjoavat paljon hyötyjä organisaatiolle. Vaikutuksia voi lähestyä monesta näkökulmasta, kuten stressinhallinnan, sairauspoissaolojen vähenemisen, paremman keskittymiskyvyn, ajankäytön priorisointitaidon, myönteisemmän suhtautumisen työyhteisöön tai luovuuden. (Mindfulness työssä Tietoinen läsnäolo vapauttaa onnistumaan.)
Hyvinvoinnillamme on suora yhteys tuottavuuteen työssä, alhaisiin poissaoloihin ja työssä pidempään jaksamiseen. Työn tekeminen on meille luontaista, kun se mahdollistetaan oikealla ja myönteisellä tavalla. Työnantaja ei pysty suoraan kohentamaan työntekijöiden tai esimiesten fyysisen ja henkisen tasapainon tilaa mutta voi kannustaa ihmistä itse kehittämään sitä toimimalla roolimallina, kannustamalla keskusteluun, jakamalla tietoa ja tarjoamalla valmennusta ja tukea. Hyvinvointiamme ja tasapainoisuuttamme vahvistettuamme pystymme tekemään työtä paremmin motivoituneena, energisempänä ja paremmin tuloksin.
