Löytyykö lautaseltasi hermostomyrkkyjä?

Kirjoitus tarkastelee muutamia yleisimpiä ja eniten käytetyimpiä aineita, jotka hyväksymme jokapäiväisessä elämässämme. Osa niistä luokitellaan hermostomyrkyiksi, osa täysin turvalliseksi. Kurkkaa lista avoimin mielin, tee sitten omat johtopäätöksesi niiden käytöstä. Hypätään samantien asiaan.

Sokeri

Ei liene yllätys, että sokeri on listamme nro. 1. Jo 40 vuotta tiedetty asia, joka haudataan monesti tiedostamme. Se stimuloi meidän ruokahaluamme entistä voimakkaammaksi. Kun maistamme sokeria, me haluamme syödä sitä enemmän. Biologinen tausta, joka toimii aivoissamme edelleen. Luonnossa valkoista sokeria ei ole löydettävissä. Monet ajattelevat sokerin olevan luonnontuote, unohtaen sen, että sokerijuurikas on paljon muutakin, kuin valkoinen sokeri.

Sellaisia määriä sokeria mitä me tässä ajassa saadaan esimerkiksi juomalla 1 litran limsapullo, emme ole koskaan historiamme aikana pystyneet saamaan niin nopeasti kehoomme. Tämä sokerirysäys on valtava kuormitus keholle, joka pitempään jatkuessaan sokeroittaa solumme, hidastaen solutoimintojamme, mahdollistaen erilaisten sairauksien synnyn lisääntyneen tulehdustilan takia.

– Skippaa sokeri, panosta esim. kotimaiseen hunajaan.

hunaja

Valkaistut hiilihydraatit

Valkaistut hiilihydraatit ruokavaliossamme ovat yksi suurimmista haasteistamme tässä ajassa. Kemikaalihumala, jota saamme mm. gluteenista (vehnän yksi proteiini), pakottaa meidät syömään näitä aineita enemmän. Jos aloitamme aamun nopeilla ja puhdistetuilla hiilihydraateilla, voimme varmistaa sen, että haluamme näitä aineita päivän mittaan entistä enemmän. Kierre on valmis. Panosta alkuperäiseen muotoon, mihin ihmiskäsi on päässyt mahdollisimman vähän vaikuttamaan. Mikäli syöt hiilihydraatteja, syö niitä esim. bataatin, porkkanan, perunan tai alkuperäisempien viljojen kuten kvinoan muodossa.

Fluori

Aine, jonka on jo pitkään tiedetty olevan hermostomyrkky (sodium fluoride), on edelleen meidän hammastuotteissamme, jossain päin maailmaa jopa juomavesissä. Ennen kuin sitä alettiin antaa hygieniatuotteisiin, sitä käytettiin tappamaan rottia. Kohtuullisen huolimattomasti meille suositellaan hermostomyrkkyä käytettäväksi, samaan aikaan pelotellen ”luontaisten aineiden” käyttöä. Mutta älä huoli, hammastahnat ei ole ainoa paikka.

Monissa tehotuotetuissa raaka-aineissa käytetään torjunta-aineena fluoria (sodium fluoride). Fluori on liitetty eri tulehdustiloihin, jotka pitkään jatkuessaan aiheuttavat erilaisia sairauksia kehoon, joista luusyöpä, kilpirauhasen ongelmat, alentunut älykkyysosamäärä ja hedelmällisyyden lasku ovat muutamia. Koska kaikkialla ei vielä tiedetä aineen haitallisuutta, on meidän syytä tehdä omat tutkimuksemme ja informoida päättäjiä tärkeistä elementeistä, jotka vaikuttavat meidän kaikkien terveyteen.

– Skippaa hammastahnat, joissa on fluoria.
– Luonnon hammastahnoja on nykyisin runsaasti olemassa, osa todella päteviä.

Aspartaami

Osa aspartaamista tehdään geenimuunnellusta bakteerista. Monsato ”keksi” aineen kehittäessään mahahaavalääkettä. Aspartaami on hermomyrkky, jota käytetään useissa kevytjuomissa. Virallinen taho ei tätä tule sinulle ihan hetkeen sanomaan, se on liian iso bisnes meille kerrottavaksi. Kun aspartaamin lämpötila kohoaa yli 30 C asteen, sen puualkoholi “naamioituu” formaldehydiksi, joka on tappava myrkky, sitten muurahaishapoksi, mikä vuorostaan aiheuttaa aineenvaihdunnallisen happomyrkytyksen. Määrä on kuitenkin pieni, minkä takia monet pitävät sitä turvallisena. Itse skippaisin light-juomat ja keinotekoisesti makeutetut litkut, jotka eivät millään tavoin tue meidän luontaista biologista käyttäytymistämme.

– Makeuta juomat tarvittaessa kotimaisella hunajalla tai kasveilla ja yrteillä.

pirtelö

Natriumglutamaatti

E 621 on ollut puheenaiheena jo pitkään. Monet ovat jo kyllästyneet koko keskusteluun ja näin ollen unohtaneet / sivuuttaneet asian. Tällä aineella on kuitenkin mahdollista ylistimuloida soluja vaurioitumaan tai kuolemaan. Kuulostellaan mitä yhdysvaltalaiset viranomaiset sanovat:

“Studies have shown that the body uses glutamate, an amino acid, as a nerve impulse transmitter in the brain and that there are glutamate-responsive tissues in other parts of the body, as well.

Abnormal function of glutamate receptors has been linked with certain neurological diseases, such as Alzheimer’s disease and Huntington’s chorea. Injections of glutamate in laboratory animals have resulted in damage to nerve cells in the brain.
-Food and Drug Administration (FDA)-

Viranomaisetkin tiedostavat sen olevan suurina määrinä haitallinen, vaikkakin siitä sanotaan, että pieninä määrinä se olisi turvallista käyttää. Henkilökohtaisesti kyseenalaistan excitoksineiden (pahoittelut suomalaisen sanan puuttumisesta!) käyttöä, joilla on potentiaalisesti mahdollisuus yliärsyttää mm. aivojen toimintaa, sekä kiihdyttää solukuolemaa. Vaikkakin kyseistä ainetta löytyy luontaisesti myös ravinnosta, liiallisesti saatuna sillä voi olla epähaluttuja ominaisuuksia kehossa.

“When an excess of food-borne excitotoxins, such as MSG, hydrolyzed protein soy protein isolate and concentrate, natural flavoring, sodium caseinate and aspartate from aspartame, are consumed, these glutamate receptors are over-stimulated, producing cardiac arrhythmias.

When magnesium stores are low, as we see in athletes, the glutamate receptors are so sensitive that even low levels of these excitotoxins can result in cardiac arrhythmias and death.”
-Dr. Russell Blaylock

Viranomaiset myöntävät, että liiallisella käytöllä voi oireina olla mm.:
– Turtumista
– Polttelua
– Kihelmöintiä
– Päänsärkyä
– Sydämentykytystä
– Pahaa oloa
– Keskittymisvaikeuksia

Oletpa mitä mieltä aineesta tahansa, en usko, että ainakaan lapsillemme tätä potentiaalisesti vaarallista ainetta tarvii syöttää. Aikuiset tehkööt omat päätöksensä, lapsemme eivät noita valintoja välttämättä pysty tekemään. Ja yleensäkin, MIKSI tarvitsemme ruokaamme arominvahvistajia?

vihreetä

Alumiini

Alumiini on maapallon käytetyin metalli ja sitä käytetäänkin monissa jokapäiväisissä tuotteissa. Ruuan valmistusmateriaaleissa, tölkeissä, hygieniatuotteissa, alumiinifoliossa, aspiriinissa, rokotteissa ja joskus jopa jauhoissa. Näin on helppo laskea yhteen meidän jokaisen altistus päivittäin tälle aineelle. Keho ei tarvitse vitamiinien ja mineraalien tapaan alumiinia. Liiallisesti saatuna se voi vaikuttaa munuaisten, aivojen, keuhkojen, maksan ja kilpirauhasen toimintaan. Alumiinia on yhdistelty mm. aivoperäisiin rappeumiin ja syöpään.

– Vähennä kuormitusta suosimalla lasisia patoja ja kattiloita
– Jätä deodorantit ja muut hygieniatuotteet, jotka usein sisältävät alumiinia (aluminum hydroxide).
– Suosi kokonaista ruokaa tölkkiruuan sijaan.

Loppupäätelmät

Elämme 2000-lukua, jossa jokainen meistä altistuu päivittäin erilaisille raskasmetalleille, säilöntä/lisä/torjunta-aineille, joista osa on hermostomyrkkyjä. Joten eipä siitä kannata paljon stressiä ottaa entisestään. Se on miten se on. Kuitenkin todellisuutta kannattaa kurkkailla omasta vinkkelistä, pystyisikö elämäntavoilla vaikuttamaan kuormituksen pienentämiseen.

Riittävä vihreän syönti ravinnosta, merilevien lisääminen, sekä makean veden levien, kuten spirulinan, sekä chorellan lisääminen toimii aika hyvänä vakuutuspolitiikkana. Hikoilu, riittävä puhtaan veden saaminen ja mahdollisimman puhtaan ruuan vaikutukset ovat erittäin positiivisia, jotka auttavat kehoa ylimääräisten aineiden poistamisessa.

Otetaan iisisti, tiedostetaan tilanne ja tehdään parhaamme. Aina voimme ottaa seuraavia askeleita, mikäli ne meitä puhuttelevat. Kaikkia nämä asiat eivät kiinnosta ja se on hyvä niin, koska jokainen olemme loppupeleissä vastuussa vain itsellemme. Teemme mitä valintoja tahansa, tehdään ne hyvillä mielin. Elä vahvasti ystävä hyvä.

kippistäKuvat: Ulla-Maija Takkunen / www.teemusyrjala.com

Lisäluettavaa:

Fluori hermostomyrkkynä
http://yournewswire.com/best-known-peer-reviewed-medical-journal-officially-classifies-fluoride-as-a-neurotoxin/

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2782734/

Alumiini hermostomyrkkynä
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19568732

Alumiini ja alzheimer
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12214020

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23261179

Kalenterit OSTA 3 MAKSA 2
PUOTIIN
close-image