Hiljaisen viisauden voima: Arvokas, arvaamaton elämä!

Aika kuluu ja elämä heittää maailman laidalle ja takaisin ja edestakaisin ja ympäri. Niin paljon on tapahtunut, että en edes tiedä mistä alkaisin tämän blogin.

Aivan ensin haluaisin sanoa muutaman sanan hyvästä ystävästäni Mikaelista. Mikael ei enää ole kanssamme. Valitettavasti hän oli liian nuori vasta vähän päälle viiteen kymppiin yltänyt. Päivääkään ei kulu ettenkö ajattelisi häntä ja hänen perhettään, jotka kaikki kaipaavat tätä uskomatonta miestä suunnattomasti. Mikael oli ihmeellinen mies ja hyvä ystävä, joka lopulta joutui antamaan periksi sairaudelleen, joka sammutti kaikki lihakset ja oli vienyt kyvyn liikkua. Tämä naapurin mies, hyvä ystävä, johon minulla oli suuri kunnia tutustua noin vuosi sitten, opetti minulle elämästä enemmän kuin hän varmasti itsekään ymmärsi. Kiitos rakas ystävä, sinä opetit minulle miten tärkeää on elämässä katsoa asioita oikealla asenteella, kuinka tärkeää on hurtti huumori ja intohimo elämää kohtaan. Sinua ei rajoittanut mikään, vaikka et pystynyt liikkumaan kuten me muut. Sinun seurassasi en hetkeäkään ajatellut, että olisit jollakin tavalla erilainen. Minä olen niin kiitollinen, että sain tutustua sinuun ja perheeseesi. Voisin kirjoittaa koko blogin kaikesta mitä opin Mikaelilta, mutta hän tietää mitä ajattelen, siksi sanonkin vain kiitos rakas ystävä, kiitos että sain tuntea sinut. Osaan sinun ansiostasi katsoa elämää on arvokkaana ja ihmeellisenä, se voi loppua silmänräpäyksessä, odottamatta. Elämästä saa ja pitää nauttia juuri nyt ja tässä, muuta ei ole kuin tämä hetki!

Kun elämä nappaa otteeseensa, ei auta muuta kuin heittäytyä ja antaa virran viedä. Näinhän me usein ajattelemme, mutta kuinka usein oikeastaan toimimme sen mukaan, siinäpä se suuri kysymys onkin. Jokin aika sitten tein päätöksen seurata sydäntäni ja antaa sen viedä mihin se ikinä minut viekään. Ainoa asia, joka on ollut minulle selvää, on se mitä haluan elämässäni tehdä. Suurin lahja mitä ihminen voi mielestäni saada, on löytää oman elämänsä tarkoitus, intohimo. Sen uskonkin kuljettavan minua kaikkialle, juuri sinne mihin minun pitää mennä. Minun intohimonihan on siis eläinkommunikointi ja sen opettaminen ja eläinten hyvinvoinnista ja ajatuksista puhuminen.

Viimeiset kuukaudet ovat olleet kuin vuoristorata. Olen saanut tehdä työtäni, sellaisella tahdilla ja suurella sydämellä, että olen ollut onnesta mykkyrällä. Olen saanut kursseillani tavata upeita oppilaita, jotka ovat opettaneet minulle varmasti enemmän kuin minä heille. Jokainen kurssi, jokainen oppilas ja asiakas ovat valtava lahja ja olen heistä kaikista hyvin kiitollinen.

Ja niin on matka jatkunut uudelleen tänne maailman laidalle rapakon taakse ja opetustyö jatkuu kun palaamme Suomeen kesän alussa. Elämässä ei mikään ole sattumaa ja siihen on vain uskominen. Tämä virran vietävänä oleminen on hyvin jännittävää tosiaan, ei aina niin helppoa, mutta ei todellakaan tylsää. Palattuamme tänne Chicagoon, jossa tätä blogia nyt kirjoitan, muutama viikko sitten, en todella tiennyt mikä minua odotti. Seikkailu, joka sekin taitaa olla vasta alussa. Tässä muutama sana reissusta, jonka teimme rakkaan ystäväni kanssa, mielessä vain että saisimme hiukan aurinkoa ja lämpöä pitkän talven päätteeksi. Käänsimme auton nokan kohti Floridaa ja matka alkoi. Tarinaa on pakko hiukan lyhentää, kun kaikkea ei tähän saa mahdutettua millään kuitenkaan. Reittimme kulki halki osavaltioiden Illinois – Indiana – Kentucky – Tennessee – Georgia – Florida – Georgia – South Carolina – North Carolina – Tennessee – Kentucky – Indiana – Illinois ja matkaa mittariin kertyi lopulta n. 4000 km.

Saavuimme Ft Lauderdaleen Floridaan myöhään yöllä ja seuraavana aamuna päätimme katsoa mitä kaupungilla on meille tarjottavana. Huomasin, että Hay House kustantamo järjesti kirjailijoiden seminaarin läheisessä konferenssikeskuksessa ja kuinka ollakaan, toinen seminaarin puhujista oli Dr. Wayne Dyer ja toinen Hay Housen toimitusjohtaja Reid Tracy. Sinne siis ja pian huomasimme istuvamme seminaarissa täydet kaksi päivää oppien kirjoittamisen ihmeistä ja kirjan julkaisemisesta jne. Tapasimme vanhoja tuttuja Hay Houselta ja tutustuimme myös uusiin ihmisiin, joiden uskonkin olevan yksi suurimmista syistä miksi ylipäätään seminaariin päädyimme. Elämässä ei ole sattumia ja synkronismi on upea asia kun siihen luottaa. Olemme aina siellä missä meidän kuuluukin olla, kaikkialla, kaiken aikaa, juuri nyt.

Kesken seminaarin silmään pisti lyhyehkö nainen, joka oli pukeutunut kuin eräopas tai vastaava, päässään stetsonin mallinen hattu. Jossain vaiheessa kun saimme esittää kysymyksiä opettajille, nainen sai mikrofonin ja esitteli itsensä. Hän kertoi nimekseen Jaye Perrett, entinen poliisipäällikkö, joka kirjoittaa kirjaa eläimiin kohdistuvista väärinkäytöksistä. Kerrassaan sykähdyttävä puheenvuoro ja ystäväni sanoi, että meidän kuuluu jutella hänen kanssaan. Tauolla huomasinkin jo juttelevani hänen kanssaan erilaisista eläimiin liittyvistä asioita. Jaye kertoi olevansa eläkkeellä poliisin virasta, jossa on eläinten rääkkäys yms. muissa väärinkäytöstapauksissa tehnyt Yhdysvalloissa enemmän pidätyksiä kuin kukaan muu poliisi. Hän oli pelastamassa koiraa, joka oli kuristumaisillaan naruunsa ja tämän tapahtuman tuoksinassa hän menetti toisen jalkansa ja lopulta joutui jäämään eläkkeelle (tämäkin koira pelastui).

Vuonna 2001 Jaye ja ystävänsä Gail Bowen perustivat EARS inc:n ( www.earsinc.net ). He ovat pelastaneet vuosien saatossa kymmeniä erikoisia eläimiä, enimmäkseen leijonia ja tiikereitä, joita ihmiset ovat ottaneet lemmikikseen ja tajunneet eläinten kasvettua, että niitä on mahdotonta pitää. EARS sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Orlandosta ja suosittelenkin jokaiselle, joka tekee matkaa lomalle Floridaan, käykää ihmeessä tutustumassa tähän paikkaan.

Juteltuamme Jayen kanssa, tajusimme heti, että tässä on todellinen enkeli, joka on matkallemme laitettu. Saimmekin kutsun tulla tutustumaan EARS:iin. Ja niin matka jatkui kohti näiden upeiden isojen kissojen kotia. Vietimme uskomattoman päivän vapaaehtoisena näiden isojen kissojen, apinoiden ja karhujen keskellä ja sain tehdä myös työtäni kommunikoijana. Suurin osa näistä kissoista on kasvatettu olemaan turistien valokuvissa, kun ne ovat olleet pentuja. Kun tiikeri sitten kasvaa, ei sillä ole enää käyttöä ja suurinta osaa uhkaa lopettaminen. Tätä kannattaakin miettiä, jos kohtaat tilanteen jossa voit päästä valokuvaan tiikerin tai leijonan kanssa. Floridassa kuka tahansa voi omistaa tiikerin, mikä jo sinänsä on kummallista ja huolestuttavaa.

Jaye työskentelee eläinten hyvinvoinnin puolesta 24/7 väsymättä ja saamme varmasti myös mahdollisuuden saada hänet puhumaan Suomeen suuremmalle yleisölle. Tämä nainen on todella tarinoillaan vangitseva ja uskomaton persoona ja meillä jokaisella voi olla häneltä paljon oppimista. Vuonna 2004 Jaye pelasti satoja eläimiä hurrikaani Katarinan keskeltä ja perusti Katarina Animal Rescue Sanctuaryn. Kaikesta voi lukea lisää EARS inc:n nettisivulta www.earsinc.net .

Seikkailu kuljetti meitä takaisin kohti Chicagoa halki Smokey Mountainsin ja pysähdyimme mm. Cherokee intiaanireservaatissa. Tätä kirjoittaessa on mielessä miljoona asiaa joista haluaisin teille kertoa, mutta lopuksi kerron uudesta seikkailusta johon on jokainen halukas tervetullut mukaan.

 

Päivi Kaskimäki ja Maiccu Kostiainen – ylpeänä esittävät:

TÄHTIMATKA UUTEEN SEELANTIIN 1.11-15.11.2014

MATKAOHJELMA:

http://www.paivikaskimaki.com/uusiseelanti/1esite.pdf

Päivi Kaskimäkeä lainatakseni:

”Tiedossa ennen kokematon matka menneeseen ja tulevaan. Maat ja taivaat yhdistyvät matkallamme Maorien maailmaan, tähdistöjen, eläinten, luonnon viisaus kaikki linjautuneena itseen. Matkaa suunnitellessa on moni palanen loksahtanut kohdalleen ja olen ymmärtänyt selkeämmin matkan tarkoitusta. Tähti yhteydet, oman kehon tähtiviisaus, muinaisten mannerten Mu:n ja Lemurian energiat ja keveämpi olemus, aistiemme avautuminen, 26.7.14 kulminaation saavuttaminen, kaikki merkit viittaavat siihen, että olemme valmiita käytännössä uuteen aikaan ja uudenajan todelliseen tietoisuuteen.

Tämä on matka, jollaisia tehdään sielun ohjauksen mukaan. Mikäli tunnistat sydämessäsi kutsun, niin lämpimästi tervetuloa mukaan. Luokaamme valoverkkoa matkalla olijoiden ja hengessä mukana tulevien välillä. Maailman mieli, 144 000 kristalliverkko on tuolloin jo hyvin vahva, ja telepaattiset yhteydet luonnollinen tapa kommunikoida.

Matkamme alussa maya-kalenterissa on 10 porttipäivän jakso, jolloin yhteydet ovat aivan auki, korkeimpaan tietoisuuteen ja tähdistöihin! Näissä energioissa on tiedossa mitä huikein noste, koko matkalle. Kun palaamme alkaa keskuskanavan jakso, käynnissä lienee todellinen tietoisuuden evoluutio harppaus, matkalaisille ja kaikille ihmisille ympäri maailman.”

Matkalla tulemme opiskelemaan eläinkommunikointia ja harjoittelemme sitä mm. käytännössä uidessamme villien delfiinien kanssa. Henkilökohtaisesti tämä matka tulee olemaan varmasti uskomaton hyppäys uuteen tietoisuuteen ja kokemus jota en tule unohtamaan koskaan. Omasta puolestani, sydämellisesti tervetuloa mukaan!

Elämä on todellakin arvokas seikkailu, kun teet päätöksen hypätä sen kuljetettavaksi, se todella nappaa sinut otteeseensa ja jokaisen nurkan takana odottaa uusi upea lahja avattavaksi. Annetaan siis mennä, tervetuloa kyytiin! Kuten alussa totesin, kaikki voi olla silmänräpäyksessä ohi, ei ole muuta kuin tämä hetki!

Rakkaudella, Maiccu