Sielunsäteitä: Jokainen meistä kaipaa päämäärätöntä elämää

Sanna aloitti maaliskuussa 2013 puolen vuoden mittaisen Intuitiivisen parantamisen koulutuksen. Sielunsäteitä-blogi keskittyy matkaan, joka suuntaa kohti omaa ydintä, sielunsäteitä. Blogissa vierailee myös kouluttaja Heli Heiskanen.

_________

Kuinka usein koet, että tekemisessäsi ei oikeastaan ole ”mitään järkeä”? Kuinka usein teet asioita vain huviksesi, ei-mistään-syystä? Kuinka usein ryhdyt toimintaan miettimättä ensin toiminnan päämäärää tai lopputulosta?

Tuntuu, että elämämme päämäärä-ähkyssä. Käymme töissä, jotta saamme rahaa(, menestystä ja niin edelleen). Menemme urheilemaan, että jaksamme paremmin töissä, laihdumme tai pysymme hyvässä kunnossa. Viemme lapset harrastuksiin, jotta he kehittyisivät. Lapset käyvät koulua ja saavat numeroita. Numeroilla edetään koulutuksessa, koulutuksella pyritään työelämään. Metsässä käymme poimimassa marjoja ja sieniä. Joskus myönnämme päämäärähakuisuuden, toisinaan emme.

Onnistumme tai epäonnistumme. Olemme hyviä tai huonoja. Usein päämäärän lopputulos tuo meille arvion.

Mutta entäpä jos tekisinkin joskus jotain vain ihan huvikseen, vailla ajatusta tekemisen hyödystä? Edellinen viikonloppu intuitiivisen energiaparantajan koulutuksessa Metsolan kartanossa Multialla elimme hetken lapsenkaltaista vapautta: täydellisessä flow’ssa, ihmettelimme päämäärättömästi ja koimme vapautta ajatuksista.

INTUITIIVINEN MAALAAMINEN. Maalasimme intuitiivisesti omat syntymämandalamme. Maalasimme siis ilman ajatusta, sillä ajatus, joka on egon työväline, estää intuition. Kun mieli on vapaa, olemme täydellisen vapaita. Maalasimme vapaina kaksi tuntia, ja se tuntui niin hyvältä, mmm, ettei sanotuksi saa. Ajatuksen ulottumattomissa tapahtuneen maalaamisen jälkeen tutkiskelimme yhdessä, mitä asioita maalauksista nousi. Siellä on tunteita, tuntemuksia ja oivalluksia, joiden äärelle ajatus ei olisi koskaan yltänyt.

TIETOINEN KÄVELY. Irrottauduimme ajatuksen ohjautuvuudesta myös tietoisen kävelyn avulla. Hitaasti, tunnustellen ja aistien annoimme yhteyden avautua luontoon ja sen viesteihin. Kuljimme sinne, minne jalat johtivat, pysähdyimme, kun tuntui siltä, tutkimme perhosta, vadelmaa, apilaa tai vettä lman kysymyksiä tai vaatimuksia, hyötysuhteita. Kirjasin kävelyn jälkeen muistikirjaani: ”- – – Jatkoin vadelman luo. Oi sitä värin kirkkautta ja muotojen täydellisyyttä. Kuinka paljon tarvitaankaan siihen, että vadelma osaa kasvaa vadelmaksi. Joka vuosi. Tuntui kuin vadelma olisi sanonut: ’Minussa on elinvoimaa, suurta informaatiota, joka siirtyy sinuun, kun syöt elävää, tuoretta ruokaa’.”

Jokainen meistä tarvitsee hetkittäin päämäärätöntä elämää kaiken tavoitteellisen tekemisen keskellä. Se avaa kanavia, joita emme etukäteen osaisi edes kuvitella, kun vain keskitymme suorittamaan. Se on vapautta, rauhaa ja täydellistä kokemista. Läsnäoloa.

Täydellinen vapaus ajatuksista tuntui rauhalta, oman sielun kohtaamiselta ja yhdistymiseltä kaikkeen, ilman rajoja. Jälkeenpäin tuntui kuin olisin tullut kokemuksesta ulos tiedon kanssa, että on olemassa jokin ”kollektiivinen tietoisuusverkko”, jossa kaikki tieto ja yhteydet ovat olemassa. Minun ei tarvitse yritää, suorittaa tai tavoittaa päämäärien kautta. Kaikki tarvittava tieto on käytettävissä, kun lakkaan antamasta ajatukselle ylivaltaa.

Huom, kiinnostuneille tiedoksi! Intuitiivisen parantamisen koulutus on energiahoitamisen opiskelua ja henkisen kasvun prosessi. Uudet ryhmät alkavat syksyllä Helsingissä ja Jyväskylässä. Lisätiedot heli.heiskanen(at)origonova.fi, www.heliheiskanen.fi