Pääministeri Mari Kiviniemi otti uudenvuodentervehdyksessään (30.12.2010) kantaa työelämän liian koviin vaatimuksiin, työuupumukseen ja lääkkeiden ja sairauslomien avulla jaksamiseen:
”Tuottavuutta ei lisää työstään uupunut ja taakan alle musertuva työntekijä, vaan ihminen, jolla on asiat kunnossa kotona ja työpaikalla. Entistä selkeämmin meidän tulee hahmottaa ihmisen elämä kokonaisuutena. Tässä on avain suomalaisen työelämän uudelle aikakaudelle.”
Se työnantaja, jota tämä ongelma koskee, huutakoon nyt HEP.
Hiljaisuuden läpi voi kuulla työnantajan ajatuksen “ei meillä vaan”. Se on se tuttu ajatus, joka käy äidin mielessä, kun hän lukee nuorten alkoholinkäytöstä. Hetken päästä äiti saa puhelun selviämisasemalta.
Se työnantaja, joka epäilee, että omat työntekijät käyttävät lääkkeitä jaksaakseen töissä, huutakoon nyt HEP.
Hiljaisuuden keskeltä nousee fakta: 750 000 lääkitsee itseään, jotta pysyy työelämän tahdissa. Osa turvautuu jopa huumeisiin, kuten Jari45 minuuttia -ohjelman jutussa Kova työmies, kovat huumeet.
Se työnantaja, joka aikoo kuitenkin välittää työntekijöistään niin paljon vuonna 2011, että selvittää varmuuden vuoksi, onko omilla työntekijöillä liikaa töitä tehtävänään, huutakoon nyt HEP.
(huokaus)
Jos työnantaja ei saa suutaan auki, se on tehtävä itse. Kun tarpeeksi moni työntekijä huutaa yhtä aikaa HEP ja uskaltaa kertoa, että hölläys on ainoa vaihtoehto työkyvyn säilymiselle tulevaisuuden Suomessa, alamme voimaan paremmin.
“Moni meistä toivoo uuden vuoden kynnyksellä tulevana vuonna enemmän aikaa läheisilleen. Arjen rytmi on kiivas ja hetkiä pysähtymiselle on vähän. Koska kelloja ei voi seisauttaa, pitää osata pysähtyä itse”, totesi pääministeri Mari Kiviniemi.
Marraskuussa pääsimme kurkistamaan Annas gårdiin, keltaiseen taloon. Tuolloin talon asukkaat Maija ja Matti haaveilivat kuistiremontista. Joulun alla oli tarpeeksi inspiroiva aika, ja niin kuisti sai uuden ilmeen hienoista kierrätysoivalluksista ja itse tekemällä.
Talon vanhat ulko-ovet saivat uuden elämän kuistin vaatekaapin ovina. Runko on rakennettu ovenkarmien mukaan.
Ovissa on alkuperäinen maali sekä postilaatikko ja nimikyltti.
Tämä sähkökaappikin saatiin piiloon…
… vanhalla ovella. Nyt sähkökaappi istuu kivasti kuistin tunnelmaan.
Kuistille rakennettiin myös penkki säilytystä ja istumista varten. Rasmus-koira on tyytyväinen, kun ylettyy kurkkamaan ikkunasta tulijoita.
Nämä pienet kangaspipariukot pääsivät muuttamaan uuteen ihanaan kuistiin.
Kansainvälinen tutkimus Pace of Life Project tutki neljä vuotta sitten 32 suurkaupungissa ihmisten keskimääräistä kävelynopeutta. Helsingin Sanomien Kuukausiliite toisti tutkimuksen samoilla oletuksilla (70 ihmistä, 18 metriä ja tasaista) Suomessa kolmessa kaupungissa: Helsingissä, Mäntsälässä ja Hämeenlinnassa.
Kuukausiliitteen jatkotutkimuksessa selvisi muun muassa se, että helsinkiläiset ja hämeenlinnalaiset ovat tukholmalaisia kiireisempiä kävelijöitä. Hidasta elämää -sivusto raportoi marraskuussa tukholmalaisten kiireettömyydestä artikkelissa Kumpi on hitaampi: Helsinki vai Tukholma? – Tosin Tukholma on koko maailman mittakaavassa hitaudessaan keskitasoa.
Kiinnostavaa kansainvälisen tutkimuksen tuloksissa on se, että kiireisimmät eli singaporelaiset ovat kolme kertaa nopeampia kävelijöitä kuin kiireettömimmät eli Malawin blantyrelaiset.
Tässä vielä tutkimuksen tulokset eli 18 metrin matkaan käytetty aika sekunteina (tähdellä merkityt ovat Kuukausiliitteen tuloksia):
1. Singapore 10.55
2. Kööpenhamina 10.82
3. Madrid 10.89
4. Guangzhou 10.94
5. Dublin 11.03
6. Curitiba (Brasilia) 11.13
7. Berlin 11.16
8. New Yourk 12.00
9. Utrecht 12.04
10. Wien 12.06
11. Varsova 12.07 *Helsinki 12.15
12. Lontoo 12.17
13. Zagreb 12.20
14. Praha 12.35
15. Wellington 12.62
16. Pariisi 12.65 *Hämeenlinna 12.66
17. Tukholma 12.75
18. Ljubljana 12.76
19. Tokio 12.83 Testaa oma rytmisi TÄSTÄ.
20. Ottawa 13.72
21. Harare (Zimbabwe) 13.92
22. Sofia 13.96
23. Taipei (Taiwan) 14.00
24. Kairo 14.18
25. Sanaa (Jemen) 14.29
26. Bukarest 14.36
27. Dubai 14.64
28. Damaskos (Syyria) 14.94 *Mäntsälä 15.32
29. Amman (Jordania) 15.95
30. Bern 17.37
31. Manama (Bahrain) 17.69
32. Blantyre (Malawi) 31.60
Luonnon omat tuotteet ovat parasta mahdollista hoitoa iholle. Luomukookosöljystä ja ruususuolasta itse tehty sekoitus sekä puhdistaa, kuorii että kosteuttaa kasvot – myös pakkasella. Se on myös ihana lahja.
Sekoituksen puhdistava ominaisuus tulee kookosöljyn miedosti antibakteerisesta ja suolan desinfioivasta vaikutuksesta. Lisäksi kookosöljy kosteuttaa ihoa mutta ei tuki ihohuokosia. Sekoitus toimii myös erinomaisesti akneihon hoitoon.
TEE NÄIN:
1. Tarvitset luomukookosöljyä ja hienoa ruususuolaa sekä pienen kannellisen purkin.
2. Lämmitä noin 1 dl kookosöljyä yli 25 asteeseen, jolloin siitä tulee juoksevaa.
3. Laita sekaan hienoa ruususuolaa muutama teelusikallinen ja kääntele purkkia, kunnes kookosöljy on taas jähmettynyt. Näin suola sekoittuu tasaisesti kookosöljyn sekaan.
4. Hiero jähmettynyttä seosta hellästi kasvoille ja pöyrittele.
5. Pese kasvot vedellä. Pesun jälkeen ei tarvitse lisätä kosteusvoidetta.
VINKKI! Tee purkista kaunis, niin kasvojen pesu tuntuu luksukselta.
Jouluviikon lahjavinkit antaa IpanaJamit-lastenvaate- ja verkkokaupan omistaja Tarja Castel. IpanaJamit on osa eettisesti ja ekologisesti orientoitunutta Nudge-lifestylemyymälää Helsingin Yrjönkadulla.
1. Viherkasvi
“Anna lahjaksi viherkasvi ja sen mukana tietoa kasvin huoneilmaa puhdistavista vaikutuksista. Kasvit puhdistavat ilmasta kemikaaleja, ja eri kasvit puhdistavat eri tavoin. Lahjan antaja voi myös lupautua hoitamaan kasvia.” Eri kasvien puhdistavista vaikutuksista voit lukea tästä.
2. Valitse valmiista joululahjalistasta
“Nudgessa voi täyttää oman lahjalistan, jonka alareunasta leikataan numero-osa lahjan ostajalle tai ostajille vietäviksi. Numero-osaa vastaan voi lahjan ostaja sitten lunastaa oikean toivelistan Nudgesta. Näin varmistaa että paketissa on a) tarpeellisia ja mielusia, b) eettisiä ja c) ekologisia lahjoja.”
3. Musiikkia
“Osta lahjakortti pieneen musiikkikauppaan. Niissä on aina niin ihana asioida ja nauttia hyvästä palvelusta!”
Aineettomat lahjat ovat varmoja valintoja niille, joilla on jo kaikkea:
1. Lapsille liput lastenkinoon
“Tavaralahjan sijaan lapselle voi antaa elämyksen lasten omassa leffateatterissa tai tavallisen elokuvateatterin lastennäytöksessä.”
2. Hieronta
“Hieronta on aina ihana lahja!”
3. Urheilukertoja
“Voit antaa yhden tai kahden kerran kokeilusettejä erilaisiin urheilujuttuihin, esimerkiksi joogaan, pilatekseen tai juoksukouluun. Tämä on hyvä lahja ihmiselle, joka haluaisi aloittaa liikkumisen, muttei oikein tiedä miten.”
4. Siivouskerta
“Anna siivouskerta, joka sisältää vaikka pyykinpesun ja silittämisen. Tämä lahja on jokaisen perheellisen tai kiireisen unelmalahja!” Voit lupautua itse lahjan toteuttajaksi tai ostaa sen siivouspalveluna.
5. Aamunavaus
“Sanna Mämmi järjestää Nudgessa vajaan kolmen tunnin aamunavauksia, joissa pyritään eroon aamun kiireistä luomuaamiaisella, supersmoothiella, bodyjooga-asanoilla, kirjoittamalla, piirtämällä ja pysähtymällä.” (Tiedustelut sanna@sannamammi.fi)
“Vain taivas tietää – tiedemiehet raapivat yhä päätään – miksi uni pystyy ratkaisemaan kaikki ongelmamme. Kun olemme väsyneitä ja kuormittuneita, huolemme ja velvollisuutemme voivat näyttää ylitsepääsemättömiltä. Aamulla asiat näyttävät paremmilta.” – Tom Hodgkinson: Joutilaisuuden ylistys, Basam Books 2004
Anthony de Mello (toim. J. Francis Stroud): Havahtuminen, Like 1999
Mistä tässä elämässä oikein olikaan kyse?
Välillä pitää ravistella itseään. Silloin avaan sattumanvaraisesti jesuiittapappi ja psykoterapeutti Anthony de Mellon luennoista koostuvan Havahtumisen. Luen sen kohdan, johon sormi osuu. Henkinen, vaan ei hengellinen, kirja ravistelee aina oikealla tavalla – juuri oikeaan aikaan. Havahtuminen puhuttelee Herää pahvi!-tyyppisesti: se ei kaunistele vaan potkaisee nilkkaan niin, että varmasti herää.
Kirjassa on paitsi maailman paras hinta-laatu-suhde, se on myös merkittävin teos, jota olen kädessäni pitänyt. Se on tuki, turva, ilo ja riittävän voimakas ravistus. Tässä neljä pysäyttävää lainausta kirjasta.
”Tulen maasta, jossa sadattuhannet ihmiset asuvat ahtaissa loukoissa äärimmäisessä köyhyydessä. He pysyvät nipin napin hengissä, tekevät päivät pitkät kovaa ruumiillista työtä, nukkuvat ja heräävät aamulla, syövät hiukan ja alkavat kaiken taas alusta. Nojatuoleissanne te ajattelette: ’Voi, millaista elämää! Eikö elämällä ole tarjota heille mitään muuta?’ Ja sitten yhtäkkiä teidät ravistellaan oivaltamaan, että 99,999 %:n elämä täällä ei ole sen kummempaa. Voitte käydä elokuvissa, ajella autolla, lähteä risteilylle. Luuletteko, että asianne ovat paljon paremmin kuin heidän? Olette täsmälleen yhtä kuolleita kuin he. Muistutatte yhtä paljon konetta kuin hekin ? kenties hiukan suurempaa, mutta konetta yhtä kaikki. Se on surullista. On surullista ajatella, että ihmiset elävät sillä tavoin koko elämänsä.”
”Esimerkkinä olkoon harhakäsitys, että muuttamalla ulkoista maailmaa te itse muututte. Ette te muutu, jos pelkästään muutatte ulkopuolista maailmaanne. Ette te muutu, jos hankitte uuden työpaikan, puolison, uuden kodin, uuden gurun tai uudenlaisen hengellisyyden. Eivät ne muuta teitä. Yhtä hyvin voitte kuvitella kynää vaihtamalla muuttavanne käsialaanne tai parantavanne ajattelukykyänne vaihtamalla hattua. Eivät ne teitä todellisuudessa muuta, mutta useimmat ihmiset käyttävät suurimman osan energiastaan yrittäessään järjestää ulkoista maailmaa mieleisekseen.”
”Jotkut meistä havahtuvat kohdatessaan elämän kovat tosiasiat. Kärsimme niin paljon, että heräämme. Mutta ihmiset törmäilevät jatkuvasti elämästään. He kävelevät unissaan. He eivät herää koskaan. Heidän mieleensä ei koskaan juolahda, että saattaisi olla olemassa toinenkin tie. Se on traagista.”
”On myös harhaluulo, että on tärkeää olla kunnioitettu, arvostettu ja merkittävä. Monet väittävät, että meillä on luonnollinen tarve olla rakastettuja ja arvostettuja ja kuulua johonkin. Se on virheellistä ajattelua. Heittäkää pois tämä harhaluulo, niin löydätte onnen. Meillä on luonnollinen tarve olla vapaita ja rakastaa, mutta ei olla rakastettuja.”
Kaulaan kiepautettava ympyrähuivi on tämän talven yksi hauskoista oivalluksista. Kutomalla ympyrähuivin saa tehtyä siten, että neuloo ympyrää, putkiloa. Mutta kauniin huivin saa tosi helposti myös vanhasta neulepaidasta:
Leikkaa paidan helmaosa läheltä kainaloa, saat valmiin putkilon. Ompele siksak-ommel leikattuun päätyyn, jotta neule ei purkaannu. Käännä vielä reuna siistiksi, ja tee päällitikkaus joko siksakilla tai joustinompeleella. Siinä kaikki!
Neulepaidasta tehty ympyrähuivi taipuu monenlaiseen käyttöön:
Kun työelämässä viulun kieli virittyy äärimmilleen, se lopulta katkeaa. Vertauskuvissa kielen katkeamista ei seuraa yhtä zeniläinen suhtautuminen kuin Petteri Iivosella Sibelius-viulukilpailun finaalissa joulukuun alussa 2010.
Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen on lievästi uupunut työnsä takia. Ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämän arvotutkimuksen (2010) mukaan 82 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että suomalaisilla työpaikoilla työskennellään ylikierroksilla ja niin korkean paineen alla, että moni palaa ennenaikaisesti loppuun. (Ritva Rajander-Juusti: Kohtuus kaikessa)
Katkeamisen syynä on useimmiten se, että työmäärä kasaantuu niin, ettei siitä selviä normaalin työajan puitteissa. Uupumista saattaa aiheuttaa myös työnantajan ja työntekijän arvojen ristiriitaisuus; työntekijä joutuu käyttämään suuren osan energiastaan omien arvojen lyttäämiseen ja vastakkaiden arvojen omaksumiseen.
Viime aikoina on oltu erityisen huolissaan alle 30-vuotiaiden naisten enenevästä uupumisesta jo työuransa alkuvaiheissa. Nuori nainen kertoo Hidasta elämää -sivustolle, miten hänen soittimensa kieli viritettiin liian tiukalle, hän uupui arvomaailmojen kohtaamattomuuteen.
Susanna, 26, on media-alan työntekijä ja ollut alan töissä vähän yli kaksi vuotta:
”Olin työntekijänä pienessä yrityksessä, jossa omistaja kohteli minua kuin osakasta, vaikka olin pelkkä assistentti. Hän tuli itse aina sairaana töihin, ja näin myös viestitti ja yleensä vihjailikin, että minunkin pitäisi tehdä niin. Hän myös sanoi aina, että jos haluat olla tällä alalla, sinulla on liikaa ystäviä ja harrastuksia, niistä pitää karsia.
Jossain vaiheessa minusta alkoi tuntua, etten saanut enää happea. Minulle oli alkanut pikku hiljaa valjeta muitakin piirteitä ja toimintatapoja, joita en voinut allekirjoittaa. En voinut enää luottaa työnantajaani, sillä hänellä oli aina oma missionsa ja taka-ajatuksensa: aina piti miettiä, että mihin kiitos tai positiivinen palaute pyrkii. Lopulta aloin ymmärtää, että kaikki se, mitä näytettiin ulospäin esimerkiksi asiakkaille, ei ollutkaan todellista. Tuntui kuin olisin myynyt tyhjää suklaarasiaa.
Työnantajani painostuksesta huolimatta en onneksi luopunut ystävistäni, sillä sitten kun työ oli imenyt minusta kaikki mehut, turvauduin heihin. Sain ystäviltäni tukea ja voimaa irtisanoutua työstäni. Yhtäkkiä olin helpottunut työtön: uskalsin kuunnella itseäni ja arvomaailmaani.
Sain melko pian uuden työn. Uudessa työssäni koen olevani vahvempi ja vakaampi, koska oli oppinut läksyni: omaa arvomaailmaa ei voi lytätä.
Irtisanoutumisesta on nyt puolisen vuotta aikaa. Kun muistelen aina välillä edellistä työtäni, koen suunnattomia helpotuksen tunteita nykyhetkestä ja kiitollisuutta siitä, että tuli sekin oppimäärä suoritettua.”
ja 
