Olen mukana pienessä ryhmässä, jossa muut osallistujat eivät ole aikaisemmin meditoineet tai ovat meditoineet epäsäännöllisesti. Tarkoitus on seurata meditoinnin vaikutuksia aivotoimintaan 4 kk:n mittaisella jaksolla. Koska minulla lähtökohta on hieman erilainen kuin muilla, olenhan meditoinut jo vuosikausia, ajattelin muokata tutkimusta omalla kohdallani ottamalla tiheämmän mittausvälin ja pidentämällä kokonaistutkimusjaksoa. Tarkoitukseni on muokata ensin ruokavaliotani ja vasta sitten muokata meditaatiokäytäntöjäni, näin saadaan näkyviin aidompi vaikutus aikaisempaan meditaatiorutiiniin verrattuna. Samalla saan mielenkiintoista tietoa siitä mikä minussa vaikuttaa mihinkin.
Tieteellinen tutkimus, maallikon tulkinta
Tässä yhteydessä on vielä syytä korostaa että minulla itselläni ei ole tieteellistä taustaa, minä teen tämän maallikkona, jolla nyt sattuu olemaan melko mittava kokemus meditaatiosta ja sen kouluttamisesta. Lisäksi haluan korostaa, että mikään tässä tutkimuksessa ei ole suoraan yleistettävissä vaan liittyy pelkästään minuun. Ja kuten kaikki tiedämme, me olemme kokonaisuuksia, joihin vaikuttavat hyvin monet asiat. Lisäksi on erittäin tärkeää muistaa, että minä tulkitsen itse näitä tieteellisiä mittauksia omasta viitekehyksestäni, rinnastaen niitä muihin omiin havaintoihini. Toki tässä avautuu samalla loistava mahdollisuus oppia lisää kokonaisuudesta ja siitä mikä vaikuttaa mihinkin. Siis minussa. Tässä siis ensimmäinen raportti ainakin vuoden mittaisesta testijaksosta, jossa seuraan muutoksia aivojeni toiminnassa samalla kun muutan hieman elintapojani ja meditaatiokäytäntöjäni pala kerrallaan.
Lähtökohta nimeltä Sampo
Minä olen varsin haastava kokonaisuus. Vuosikymmenet yrittäjänä ovat jättäneet jälkensä ja elintapani ovat olleet hyvin epäsäännölliset. Nukun vähän, noin 5,5 tuntia yössä, liikuntaa harrastan epäsäännöllisesti, olen hieman ylipainoinen, velkainen, perheellinen suomalainen yrittäjä. Lisäksi olen saanut vähintään oman annokseni shittiä ja stressiä eri muodoissaan ja ollut aikaisemmin välillä varsin heikossakin hapessa. Jos tämä kuulostaa pahalta niin vastavoimana on se, että asun maaseudulla, meditoin säännöllisesti, tiedostan oman henkisen puoleni merkityksen ja olen kuitenkin varsin hyvässä fyysisessä peruskunnossa. Eli olen sellainen “vaikean kautta itseään oppinut” –perustyyppi, joka ymmärtää, että mielellä ja henkisellä ulottuvuudella on todella iso vaikutus hyvinvointiin. Omasta mielestäni olen nykyisin varsin tasapainoinen mies. Mutta se, mistä lähdettiin liikkeelle noin kahdeksan vuotta sitten oli todellakin jotain ihan muuta.
Miten mitataan?
Aivoni mitataan säännöllisesti noin kahden kuukauden välein qEEG Screening mittauksella, jonka toteuttavat Espoossa toimivan BrainMind Science yrityksen (http://www.bm-science.com/) tutkijat, tohtorit Andrew ja Alexander Fingelkurts. Heillä on takanaan vuosikymmenten tieteellinen tutkimustyö ja hyvän matkaa toistasataa kansainvälistä tieteellistä julkaisua aiheen tiimoilta. Eli ammattilaiset ovat asialla. He eivät kuitenkaan ole lääketieteen tai psykiatrian specialisteja ja vaan tutkivat aihetta puhtaasti tieteellisin menetelmin ja tieteellisessä viitekehyksessä.
Mittaustilanteessa päähäni laitetaan 19 sensoria mittaamaan aivojen sähköistä toimintaa. Mittaus tehdään mielellään samana viikonpäivänä, samaan kellonaikaan, samalla tavalla. Koko setti kestää valmisteluineen noin tunnin kerrallaan, joten homma on helppo ja nopea. Tutkijat itse väittävät että he saavat mittauksellaan huomattavasti tarkempaa tietoa aivojen toiminnasta kuin mitä parhaillakaan magneettikuvausmenetelmillä saa ja sen perusteella mitä olen aiheeseen perehtynyt, uskon tuohon väitteeseen täysin.
Mitä mitataan?
Aivoistani mitataan seuraavat asiat:
-Tonus taso, joka viittaa aivojen säätelyjärjestelmän sopivaan kuormitukseen.
-Kognitiivisen toiminnan ja muistin suorituskyvyn nopeus eli information käsittely ja muistiin palauttamisen nopeus. Käytännössä mm. reaktionopeus määräytyy tämän perusteella.
-Sisäinen keskittyminen, joka kuvaa kykyäni keskittyä yhteen asiaan ja jätää muu huomiotta.
-Positiivinen tunnekokemus, joka kertoo siitä kuinka kykenen kokemaan positiivisia asioita arjen hässäköissä.
-Sosiaalisuus, joka kuvaa kykyäni olla sosiaalinen ja yhteistyökykyinen.
-Ahdistuneisuus, joka kertoo kyvystäni käsitellä informaatiota ja voimavarojani uhkaavissa tai vaikeissa tilanteissa. Tämä kuvaa myös mahdollista taipumusta ylireagoida ulkoisiin ärsykkeisiin.
-Stressin sietokyky, joka kuvaa kykyäni sopeutua stressiin ja sitä miten toivun siitä.
-Aivojen kokonaisvoimavarat kertoo puolestaan siitä kuinka “energiatehokkaasti” ja muuten tehokkaasti pystyn suoriutumaan tehtävistä ja siitä kuinka pitkiä aikoja jaksan työskennellä väsymättä.
-Lisäksi määritellään poikkeama optimaalisesta aivotoiminnan tilasta, siis jotain ihannetilan ja patologisen tilan välillä. J
Mitä aivoistani löytyi?
Kevät on ollut monessa suhteessa haastellinen ja siksi olin ennakolta hieman skeptinen omasta kehityksestäni. Jos tuloksiani vertaa muuhun, ei meditoivaan testiryhmään, olin ensimmäisen mittauksen osalta monessa suhteessa lähellä keskiarvoa mutta sellaiset ominaisuudet, joihin meditaatio tyypillisesti yhdistetään, olivat varsin hyvällä tasolla.
Tonustasoni oli alunperin madaltunut mutta nyt se on kohentunut vain hieman alentuneelle tasolle. Eli aivojeni väsmystila on helpottanut.
Kognitiivinen toiminta ja muistin toiminta on myös hieman kohentunut, liekö olen sitten saanut ladattua itseeni muistipäivityksen hieman nopeammalle muistityypille? J
Sisäinen keskittymiskykyni on hypännyt ihannealueelle vaikkei se huono ollut aikaisemminkaan.
Positiivisen kokeminen on kohentunut jo vähän ylikunnon puolelle, ehkä kyseessä on jo hieman liian tarpeettomankin suuri arvo. Tosiasia on että pyrin tietoisestikin näkemään asioissa hyvän puolen ja tiedän että vaikeissakin asioissa on aina se hyvän muutoksen siemen. Ja siitähän tässä on juuri kysymys.
Sosiaalisuuteni on kohentunut hieman mutta ihan vielä ei olla aivan ihannealueella. Mutta lähellä ollaan.
Ahdistuneisuutta mittaavat lukemat ovat ihannealueella ja kertovat siitä että en ole helpolla ulkoisten ärsykkeiden vietävissä. Yleensä se pitääkin paikkansa. Siis yleensä.
Stressinsietokykyni on omasta mielestäni ollut aina varsin hyvä ja siinäkin on nyt päästy selkeästi eteenpäin. Ensimmäinen mittausarvo ei ollut mairitteleva mutta yleisesti kestän epävarmuutta ja ahdistavia tilanteita hyvin.
Ja kaikenkaikkiaan aivojeni rahkeet/hyötysuhde ovat nyt ihannealueella.
Ohessa on kuva mittaustuloksesta, jossa näkyy alkutilanne ja viimeksi mitattu välitilanne.
Mistä muutos johtuu?
Olen siis meditoinut säännöllisesti jo ennen mittauksen aloittamista ja nyt säilytin aikaisemman meditaatiokäytäntöni. Meditoin joka aamu herättyäni ja pyrin myös toiseen meditaatioon illansuussa, kumpikin noin puoli tuntia kestävinä setteinä. Perusmeditaation lisäksi päätän meditaationi nykyisin “Paranemisen avain” –nimellä tunnetun energiahoidon kaltaiseen energiakanavointiin, jossa käsillä ohjataan energiaa neljälle pään alueelle. Tämä menetelmä tuli mukaan noin puolessa välissä ensimmäistä mittausjaksoa ja näin jälkeenpäin ajatellen minun olisi kannattanut lykätä menetelmän käyttöönottoa tänne toiseen mittaukseen mutta kun menetelmää kokeillessani sen vaikutus tuntui konkreettisesti, syntyi tarve ottaa menetelmä käyttöön saman tien. Tämä osa pitää ottaa uudelleen tarkkailuun mittauksen myöhemmässä vaiheessa.
Ruokavalion merkitys?
Se, missä tapahtui kuitenkin suurin muutos oli ruokavalio eli jo alun perin tavoitteenani oli muuttaa ruokavaliotani ensimmäisen mittauksen jälkeen. Heivasin menustani käytännössä kokonaan pois perunan ja samoin kävi vehnäjauhotuotteille. Eli menin paleo-ruokavalion suuntaan. Koska ruokavaliolla on suuri merkitys aivonesteen sisältöön ja laatuun, voisin kuvitella että se vaikuttaa tässäkin tutkimuksessa. Muuten elintavoissani ei tapahtunut merkittävää muutosta, toki kevät ja aurinkokin vaikuttavat varmasti moniin asioihin.
Mitä seuraavaksi?
Seuraavan jakson ydin onkin ruokavalion muuttamisessa edelleen eli kokeilen kasvisruokavaliota (ei tarkoita grillimakkaraan siirtymistä…). Muut seikat yritän vakioida mahdollisuuksien mukaan. Pitää kuitenkin muistaa että elämäni on luonteeltaan hyvin epäsäännöllistä eli kaikenlaisia muuttujia on paljon. Muutos ja vaihtelu ovat minulle vakioita.
Aivoitellaan lisää taas parin kuukauden päästä!
