Olet todennäköisesti ollut joskus tilanteessa, missä on paljon ihmisiä. Et tunne entuudestaan kaikkia ja kyseessä voi olla esimerkiksi jokin juhla. Tällaisessa tilanteessa nostamme automaattisesti esiin omat sosiaaliset tuntosarvemme. Paikalle voi olla tuttuja ihmisiä, joiden kanssa on helppo ja välitön jutella. Jonkun toisen kanssa taas on haastava kohdata, koska väliin on jäänyt joitakin selvittämättömiä asioita. Uusien tuttavuuksin kanssa taas tunnustelemme. Osa näistä keskusteluista lähtee soljumaan aivan itsestään, mutta toisten kanssa vuorovaikutus ei etene alkukankeutta pidemmälle.
Mistä yhteydessä ihmisten välillä on kyse ja mistä kaikista asioista yhteys rakentuu ja mitä sillä tarkoitetaan? Mihin seikkoihin toimivan yhteyden muodostamisessa olisi hyvä kiinnittää huomiota? Psykologi Tony Dunderfelt kuvaa ihmisten välistä yhteyttä sosiaaliseksi kentäksi. Kyse on sanallisten ja sanattomien viestien muodostamasta tilasta.
Voidaan sanoa, että sanaton viestintä jättää sanat varjoonsa
Kyse on paljolti sanattomasta viestinnästä, mitä on tutkittu 1800 luvun lopulta lähtien. Tutkimuksissa on pystytty löytämään kaikkiaan yhdeksän erilaista sanattoman viestinnän muotoa. Näitä ovat ilmeet, eleet, nonverbaalinen ilmaisu, kehon kieli ja asento, henkilökohtainen tila, katse, kosketus, ulkomuoto sekä objektit ja esineet.
On sanottu, että tunnemme yhteyden muodostumisen aikana, miten aaltopituudet resonoivat joko positiivisesti tai negatiivisesti. Tutkimusten mukaan keho voi alkaa jäljitellä toisen reaktioita esimerkiksi nostamalla tai laskemalla sydämen sykkeen samaan nopeuteen. Kyse on biologisesta ilmiöstä, jota voidaan kutsua tunne-elämän tiiviiksi paritanssiksi.
Tutkimusten mukaan keho voi alkaa jäljitellä toisen reaktioita
Kyse on paljolti rytmistä, jota aistimme viestinnässä. Samalla pyritään sovittamaan omaa toimintaa toisen tahtiin: milloin on sopiva edetä, milloin jakaa kokemus ja milloin kuunnella. Voidaan sanoa, että sanaton viestintä jättää sanat varjoonsa. Sanattoman vuorovaikutuksen havainnointijärjestelmä on kuitenkin hierarkinen: yksi negatiivinen ilmaisu kumoaa alleen kaikki positiiviset merkit, kuten vaikka hymyn. Näin ollen pienikin ylimielinen vilkaisu katkaisee jo muodostetun yhteyden. Tämän jälkeen uuden yhteyden muodostaminen vaatii viisinkertaisen positiivisen panoksen.
Vuorovaikutustilanteissa meille ihmisille on luonnollista tuoda esiin omaa peruskäyttäytymistä. Hyvät vuorovaikutustaidot ja yhteyden muodostaminen vaativat kuitenkin meiltä joustavuutta ja sopeutumista. Voidaan puhua tietyn tyylisestä kameleonttimaisuudesta. Jatkuva sopeutuminen on kuitenkin kuluttavaa ja tämän suhteen voidaan puhua sosiaalisesta kompetenssista. Siitäkin huolimatta muovaudumme jatkuvasti osana yhteyden muodostamista. Ellei sitten halua vain tuijottaa omaa napaa.
Viimeinen tunne on kaikista pysyvin vaikutelma
Siinä missä usein puhutaan ensivaikutelmasta suhteessa toiseen yksilöön, niin haluan korostaa myös ajatusta viimeisestä vaikutelmasta. Kyse ei niinkään ole siitä, että mitä ihmiset muistavat meidän sanoneen. Kyse on enemmänkin siitä, että mitä saimme heidät tuntemaan. Viimeinen tunne on kaikista pysyvin vaikutelma.
Tutustu Komulainen.eu nettisivuihin tästä.
