Yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita saan terapiatyössäni, on:
“Miksi ihmeessä kaipaan ihmistä, joka kohteli minua niin huonosti?”
Ensimmäiseksi on mielestäni tärkeää tietää se, ettei tuo kaipaus useinkaan kerro siitä, että eropäätös olisi ollut väärä.
Satuttavissa, väkivaltaisissa ja narsistisissa suhteissa syntyy usein traumasidos, joka on voimakas aivokemiallinen koukku.
Kun suhteessa vuorottelevat rakkaus ja kaltoinkohtelu, aivot voivat jäädä koukkuun tuohon tunteiden raskaaseen vuoristorataan.
Traumasidoksen vuoksi ero voi tuntua yllättävän tuskalliselta, jopa vieroitusoireiden kaltaiselta.
Vaikka järki tietäisi eron olleen ainoa oikea ratkaisu, tunteet voivat tulla kuitenkin hyvin myöhäisessä jälkijunassa saadeen meidät ihmettelemään suurta ristiriitaa, jota eropäätös aiheuttaa.
Nämä tuntemukset ovat täysin normaaleja sekä yleisiä satuttavien, väkivaltaisten ja narsististen suhteiden jälkeen.
Toipuminen vie usein pitkän aikaa ja joskus ikävä voi tuntua kestävän paljon pidemmän aikaa kuin toivoisi tai jaksaisi.
Kun pysyt sinnikkäästi erossa ihmisestä, joka aiheutti pahoinvointisi ja annat itselle aikaa sekä rakennat omaa hyvää ja mielekästä elämää alkaa kaipuu yleensä hiljalleen ajan kanssa hiipua.
Se ei ehkä tunnu siltä nyt, mutta näin olen onneksi yleensä lopulta nähnyt käyvän.
Lisää tietoa narsistisista suhteista ja toipumisesta löydät kirjastani: Toivu satuttavasta suhteesta.
