Entä jos kaikkein varmimmalta tuntuva ajatuksesi ei olekaan totta?

Ajatus voi syntyä niin nopeasti, ettei sitä huomaa kyseenalaistaa. Se tuntuu varmalta tiedolta. Aivan selvästi nurmikolla on käärme. Puoliso aikoo takuulla jättää. Juuri tekemäsi ostos oli oikeasti todella hyvä löytö ja perusteltu hankinta.

Hidasta elämää -podcastin vieraana psykologi Joni Martikainen kertoo, miten mieli tulkitsee maailmaa, täydentää puuttuvia kohtia ja rakentaa todella uskottavia selityksiä – silloinkin kun ne eivät ole totta. Tässä kolme esimerkkiä siitä, miten selityksemme kertovat pikemminkin omista uskomuksistamme kuin siitä, mitä todella tapahtuu.

Kuuntele jakso ilmaiseksi Spotifysta TÄSTÄ.

1. Säikähdät käärmettä, joka onkin puutarhaletku

Haravoit pihaa ja huomaat nurmikolla käärmeen. Jalkasi on ehtinyt liikahtaa pois jo ennen kuin ymmärrät katsovasi puutarhaletkua.

Tiedostamaton mieli tekee nopean ja epätarkan arvion. Se auttaa reagoimaan mahdolliseen vaaraan. Tietoinen mieli tulee hieman jäljessä ja tarkistaa, mitä oikein näit.

Ensimmäinen ajatus voi tuntua täysin todelta, vaikka se olisi vasta mielen nopea tulkinta tilanteesta.

2. Vanha hylkäämisen kokemus saa näkemään lähtemisen merkkejä

Jos ihminen on kokenut hylkäämistä, mieleen voi rakentua kartta, jonka mukaan toinen kuitenkin lähtee. Uskomus kulkee mukana myös sellaiseen suhteeseen, jossa toinen kohtelee hyvin eikä ole aikeissa jättää.

Silloin kumppanin ilme, hiljaisuus tai tavallinen poissaolo voi herättää ajatuksen: Se on nyt lähdössä – vai onko se lähdössä? Ihminen saattaa varmistella rakkautta tai suojautua hylkäämiseltä niin voimakkaasti, että vahingoittaa turvallista suhdetta.

Vanha kartta voi synnyttää itseään toteuttavan ennusteen. Samassa tilanteessa joku toinen näkisi aivan jotain muuta.

3. Teet päätöksen ja keksit selityksen vasta jälkeenpäin

Olet tehnyt uuden hankinnan. Jälkikäteen alkaa tuntua siltä, ettei ostopäätös ollutkaan kovin hyvä. Pian keksit kuitenkin pitkän listan perusteluja, miksi ostos olikin todella järkevä. Kerrot myös kavereillesi, miksi ostos oli erinomainen.

Jaksossa Martikainen kertoo kokeesta, jossa ihmisten piti valita täysin samanlaisista sukkahousuista parhaat. Valinnan jälkeen he perustelivat päätöstään esimerkiksi tuotteiden erilaisella tekstuurilla. Todellisuudessa sukkahousuilla ei ollut mitään eroa.

Mielessä kuitenkin toimii tulkitsija, joka haluaa löytää päätöksille kielellisen ja järjellisen syyn. Se tarjoaa uskottavan tarinan silloinkin, kun emme oikeasti tiedä, miksi teimme valinnan.

👉 Kuuntele Spotifysta Hidasta elämä -podcastin jakso Entä jos emme uskoisi kaikkea mitä ajattelemme, jossa Sanna Wikström ja psykologi Joni Martikainen pohtivat, miten omiin ajatuksiin kannattaa suhtautua – ja miksi kaikkea ajattelemaansa ei tarvitse uskoa.

Jakson jälkeen omaa ajatusten virtaa tekee mieli tarkastella uteliaasti: katsonko nyt todellisuutta, jotain vanhaa kaavaa vai mieleni rakentamaa selitystä?

Jakso auttaa huomaamaan, milloin mieli suojelee, selittää tai toistaa vanhaa kaavaa – ja antaa mahdollisuuden pysähtyä ennen kuin itse toimii virheellisen ajatuksen pohjalta.

Jakson avulla voit myös ottaa terveellistä välimatkaa omiin ajatuksiin ja tunnistaa käytännössä