Oletko ollut joskus tilanteessa, jossa loukkaannut, tai joku muu loukkaantuu, jostain asiasta, joka ei muiden silmissä näytä kovin suurelta? Työpaikalla tällaiset hetket voivat herättää hämmennystä. Sivusta tilannetta seuranneet työkaverit saattavat ihmetellä, miksi toinen reagoi noin voimakkaasti – eihän tässä ollut kyse mistään isosta.
Mutta entä jos kyse ei olekaan ylireagoinnista? Entä jos taustalla onkin monenlaista: ulkopuolelle jättämistä, naljailua, silmien pyörittelyä tai tilanteita, joissa on kohdeltu töykeästi, kun muut eivät ole nähneet?
Tiina-Emilia Kauniston uutuuskirjassa Piilokiusaajat ympärilläsi – Tunnista työpaikan myrkyttäjät (Bazar/Hidasta elämää, 2026), tehdään näkyväksi kiusaamisen tapaa, joka on monelle kivuliaan tuttu mutta usein vaikeasti sanoitettavissa. Yksi piilokiusaamiseen liittyvistä ilmiöistä on vähättelystressi.
Pienistä teoista voi kasvaa suuri kuorma
Vähättelystressi kuvaa henkistä kuormaa, jota kertyy, kun ihminen joutuu toistuvasti sietämään pieniä vähätteleviä tai piilokiusaavia tekoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
-
ideoiden ohittaminen
-
ivalliset ilmeet tai naurahdukset
-
tiedon pimittäminen
-
porukan ulkopuolelle jättäminen
-
kokemus siitä, ettei tule kuulluksi tai muut eivät arvosta
-
toistuvat “pienet” unohdukset, jotka kohdistuvat aina samaan ihmiseen
Yksittäinen teko voi näyttää ulospäin mitättömältä. Mutta kun samanlainen kohtelu toistuu päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen, syntyy kuormittava tilanne, joka alkaa näkyä voimakkaina tunteina, turhautumisena, vetäytymisenä tai puolustautumisena.
Silloin kyse ei ole siitä, että tällaisen toiminnan kohteeksi joutunut olisi herkkänahkainen. Voi olla, että sietokyvyn raja on viimein tullut vastaan.
Kaikki eivät näe sitä, mitä toinen kantaa mukanaan
Usein vähättelyä kokenut yrittää ensin kestää. Hän voi huomauttaa asiasta ystävällisesti tai yrittää sopeutua tilanteeseen. Silti ympärillä olevat saattavat ihmetellä, miksi hän pahastuu niin pienestä.
Se, mikä näyttää ulospäin pieneltä, ei välttämättä ole pientä hänelle, joka on joutunut kestämään kurjaa kohtelua jo pitkään. Lopulta hänen reaktionsa voi näyttää voimakkaalta, koska taustalla on paljon sellaista, mitä muut eivät näe.
Pitkittynyt kuormitus heikentää kestävyyttä
Työpaikkakiusaamista käsittelevä tutkimuskin tunnistaa ilmiön: jos ihminen altistuu vahingoittavalle käytökselle pitkään, hänen kykynsä kestää stressiä heikkenee. Silloin pieneltä näyttävä tilanne voi saada aikaan suuren reaktion.
Työyhteisöä ei voi rakentaa sen varaan, että jokaisen pitäisi vain kestää enemmän. Vaatimus loputtomasta paksunahkaisuudesta ei lisää turvallisuutta, vaan voi tehdä työyhteisöstä sellaisen, jossa vain kovimmat pärjäävät. Hyvä työyhteisö syntyy siitä, että huonoon kohteluun puututaan ajoissa.
Trauma voi herkistää havaitsemaan turvattomuutta
Joskus voimakkaiden reaktioiden taustalla voivat olla aiemmat traumaattiset kokemukset. Silloin painostava äänensävy, kärkkäästi annettu palaute, ulkopuolelle jättäminen tai aggressiivinen kehonkieli voivat tuntua erityisen uhkaavilta.
Tällaisessa tilanteessa kokemus voi olla täysin todellinen, vaikka toinen ei olisi edes tarkoittanut toimintaansa loukkaavaksi. Tilanteessa kumpikaan ei välttämättä ymmärrä toista: toinen järkyttyy syvästi, toinen taas ihmettelee, miksi tilanne kärjistyi.
Trauma voi näkyä esimerkiksi vetäytymisenä, ylivarovaisuutena, hyökkäävyytenä tai paniikin tunteena. Siksi työelämässä tarvitaan entistä enemmän ymmärrystä, selkeyttä ja turvallisia tapoja kohdata toisemme.
Millaisen työyhteisön sinä haluat?
Piilokiusaajat ympärilläsi -kirjassa Tiina-Emilia Kaunisto kirjoittaa:
“Eräs työterveyslääkäri totesi minulle, ettei työyhteisön kulttuuria voi rakentaa sellaiseksi, että vain kaikkein vahvimmat selviävät siinä.
Jos kaikkien oletetaan sietävän jonkin määrän ruhjovaa käytöstä, kaventaa se työyhteisön sopivaksi pelkästään tietyntyyppisille persoonille. Silloin vain työyhteisön hyökkäävimmät ja voimallisimmat saavat määritellä, mikä on hyväksyttyä käytöstä. Millaisen työyhteisön sinä itse haluat?”
Turvallinen työyhteisö rakentuu siitä, että jokainen saa tulla kuulluksi, kohdatuksi ja arvostetuksi. Että epäkunnioittavaan käytökseen puututaan. Että kenenkään ei tarvitse jatkuvasti puolustaa oikeuttaan olla mukana.
Piilokiusaajat ympärilläsi – Tunnista työpaikan myrkyttäjät avaa työpaikan myrkyllisiä ilmiöitä selkeästi, terävästi ja inhimillisesti. Se auttaa tunnistamaan piiloon jäävää vallankäyttöä, sanoittamaan omia kokemuksia ja rakentamaan työelämää, jossa kaikkien on turvallisempi olla.
➡️ Kirja tarjoaa konkreettista apua työelämän piilokiusaamisen tunnistamiseen, sanoittamiseen ja käsittelyyn.
➡️ Se auttaa ymmärtämään, mistä epämääräiseltä tuntuva pahoinvointi työyhteisössä voi johtua, antaa keinoja puuttua rajoja ylittävään käytökseen ja tukee toipumista satuttavista kokemuksista.
➡️ Kirja sopii sekä kiusaamista kokeneille että koko työyhteisön tueksi.
Kirjan kirjoittaja Tiina-Emilia Kaunisto on työyhteisösovittelija ja työelämän kehittämispäällikkö. Hän edistää työkseen empaattisempaa, turvallisempaa ja perheystävällisempää työelämää.
Tutustu kirjaan TÄSTÄ.
