Pettymys on tunne, jonka me kaikki tunnemme – joskus pettymys liittyy pieneen arkiseen hetkeen ja joskus musertavaan tilanteeseen, kun emme saavutakaan sitä, mitä tavoittelimme.
Et varmaan tiennyt, että pettymyksellä on oma ”kotinsa” aivoissa. Pieni, mutta merkittävä alue nimeltä habenula aktivoituu silloin, kun toiveemme eivät täyty, kun koemme epäonnistumista, torjuntaa tai jäämme ilman odottamaamme palkkiota. Habenula vertailee: mitä odotin – ja mitä oikeasti tapahtui?
Jos toiveen ja todellisuuden ero on suuri koemme pettymystä ja tällöin habenula romahduttaa mielihyvän kokemiseen liittyviä välittäjäaineita, kuten dopamiinia, endorfiiniä ja serotoniinia. Tämä voi tuntua tyhjyytenä ja aiheuttaa vetäytymistä tai jumiutumista negatiivisiin ajatuksiin. Aivomme kuitenkin yrittävät ohjata meitä: ”älä tee tätä uudelleen.” Mutta miten me sen kuulemme? Luovutammeko, vai opimmeko?
Toistuvat pettymykset ja jatkuva stressi voivat johtaa masennukseen
Pitkittyessään pettymys voi estää meitä tavoittelemasta asioita, joita haluamme. Jos emme saa tukea tai emme osaa suhtautua itseemme myötätuntoisesti, pettymyksistä voi muodostua sisäinen tarina, jossa olemme epäonnistujia tai emme ansaitse parempaa. Aivotkin alkavat reagoida. Tutkimusten mukaan krooninen stressi voi johtaa habenulan yliherkkyyteen. Yliherkkä habenula tulkitsee tilanteita useammin pettymyksenä tai epäonnistumisena, ja tämä on yhteydessä masennuksen kehittymiseen.
Toistuvat pettymykset voivat vahingoittaa itsetuntoa, lisätä itsekritiikkiä ja viedä iloa tuottavat asiat elämästämme. Vetäydymme, välttelemme, emmekä enää uskalla toivoa. Masennus ei aina ala vakavasta kriisistä – joskus se alkaa pienistä pettymyksistä, joita emme osanneet käsitellä.
Pettymyksen kokeminen ei ole heikkoutta – päinvastoin. Se kertoo, että olet toivonut, uskonut, rakastanut tai yrittänyt. Että jokin on ollut sinulle tärkeää. Pettymyksen kuunteleminen ja kohtaaminen voi johdattaa kohti ymmärrystä – ja toipumista.
Mitä pettymys yrittää sinulle opettaa?
