Rakastamme yksilösankareita niin työssä kuin muussa elämässä. Niitä, jotka puskevat eniten, näkyvät eniten ja erottuvat muista. Nostamme heitä jalustalle ja ihailemme heidän erinomaisuuttaan. Työelämässä palkitsemisen logiikka tukee tätä ajatusta: bonukset ja kiitokset tulevat yleensä omista tuloksista ja harvemmin siitä, miten hyvin sait muut loistamaan.
Yksin pärjäämisen ihanne on kuitenkin suuri harha. Harva saavutus nimittäin on todella vain yhden ihmisen käsialaa, vaikka se meille niin tarjoiltaisiinkin. Urheilijalla on valmentajansa ja taustatiiminsä, muusikolla tuottajat ja soittajat, asiantuntijalla kollegat, jotka sparraavat, antavat palautetta ja tuovat uusia näkökulmia. Kukaan ei loista tyhjiössä.
Ihmisen kolmas perustarve – yhteenkuuluvuus
Itsemääräämisteoria (Self-Determination Theory) on yksi tutkituimmista motivaatioteorioista. Sen mukaan meillä on kolme psykologista perustarvetta: autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus. Työelämä on oppinut arvostamaan erityisesti kahta ensimmäistä, autonomiaa ja kyvykkyyttä, mutta kolmas jää usein varjoon.
Silti juuri yhteenkuuluvuus on se perusta, jolle kaikki muu rakentuu. Kun tunnemme kuuluvamme joukkoon ja olemme osa jotain suurempaa, uskallamme käyttää osaamistamme, opimme uusia asioita ja löydämme merkitystä vaikeisiinkin päiviin. Yksinäisyys taas syö voimavaroja, tekee esteistä jyrkempiä ja lisää turvattomuuden tunnetta.
Meidät on rakennettu yhteyteen. Aivomme rauhoittuvat vasta, kun koemme tulevamme nähdyiksi ja hyväksytyiksi. Hermostomme tarvitsee turvaa voidakseen toimia optimaalisesti.
Energia tarttuu – halusit tai et
Uudempi tutkimus tuo tähän vielä toisen näkökulman: ihmissuhde-energia. Jokainen kohtaaminen työpäivän aikana joko lisää energiaa tai vie sitä. Kyse ei ole persoonasta tai karismasta, vaan tavasta olla vuorovaikutuksessa. Siitä kuuntelemmeko, annammeko tilaa ja osoitammeko arvostusta.
Positiivinen energia ei myöskään pysähdy yksin meihin. Se leviää eteenpäin, jopa kolmen ihmisen päähän. Kun kohtelemme jotakuta arvostavasti, hänen on helpompi kohdata seuraava ihminen samalla tavalla, ja niin syntyy ketju, joka voi muuttaa koko työyhteisön ilmapiiriä.
Kyse ei siis lopulta ole vain siitä, mitä minä yksin saan aikaan vaan siitä, millaista energiaa synnytän ympärilleni.
Mitä voit tehdä jo tänään?
On helppoa puhua yhteistyön merkityksestä, mutta todelliset muutokset syntyvät pienistä teoista. Tässä muutama asia, joita voit kokeilla jo tänään:
Kuuntele kunnolla. Kun kollega puhuu, laske kännykkä kädestä ja ole läsnä.
Sano kiitos ääneen. Älä odota palautekeskustelua. Kun huomaat hyvän teon, sano siitä heti.
Katso peiliin päivän päätteeksi. Milloin annoit energiaa, milloin ehkä imuroit sitä muilta?
Nosta esiin yhteinen onnistuminen. Kun projekti onnistuu, muista mainita, kenen ansiosta.
Ole inhimillinen. Pieni huumori, lämmin sana tai vilpitön kysymys voi olla toiselle päivän pelastaja.
Lopuksi
Työelämä kertoo mielellään tarinoita yksinäisistä sankareista. Mutta jokaisen saavutuksen taustalla on myös aina muita ihmisiä, rakenteita ja tukea.
Ehkä tärkeämpää kuin yksin selviäminen onkin se, että emme jätä toisiamme yksin. Yhteys toisiin tekee meistä vahvempia, luovempia ja kestävämpiä. Yksin emme jaksa kovin pitkälle, mutta yhdessä pystymme kantamaan paljon enemmän kuin arvaammekaan.
Tästä ja monesta muusta aiheesta lisää teoksessa 12 väärää ajatusta työelämästä. Kirja on sinulle, joka…
… etsit tapoja kukoistaa elämässäsi ja työssäsi.
… haluat käyttää energiaasi vahvuuksien hyödyntämiseen.
… kaipaat työhösi merkitystä, iloa ja aitoutta – ja haluat johtaa itseäsi tavalla, joka tukee omaa hyvinvointiasi.
… haluat murtaa vanhentuneet työelämän myytit ja löytää tilalle tuoreempia näkökulmia.
… haluat luoda organisaatioita, joissa ihmisyys, merkityksellisyys ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä menestyksen kanssa.
Kirjan löydät TÄÄLTÄ.
