Kaupallinen yhteistyö lääkärikeskus Recurorin kanssa. Teksti: psykiatrian erikoislääkäri Joel Holmén.
Tehokas ja jopa viikossa ratkaisevia tuloksia tarjoava magneettistimulaatio (rTMS) mullistaa masennuksen hoitoa. Tulisiko sen siis korvata psykoterapeuttiset hoidot, joita on hyödynnetty masennuksen hoidossa jo vuosisadan ajan? Psykiatrian erikoislääkäri Joel Holmén kertoo oman näkemyksensä.
Viime vuodet ovat olleet psykiatristen hoitojen kehityksessä vauhdikkaita. Magneettistimulaatiohoidot (rTMS) ovat mullistaneet masennuksen hoitoa perin pohjin. rTMS auttaa parhaimmillaan päivien sisällä hoitojakson aloituksesta, ja jopa 50–70 % hoidetuista masennuspotilaista on saanut hoidoista hyödyn, joka on näkynyt työ- ja toimintakyvyn parantumisena.
Maailmalla uusimmat hoitokäytännöt ovat niin toimivia, että jopa 80 % potilaista toipuu vaikeissakin tapauksissa, ja haittavaikutukset ovat olleet muihin hoitoihin verrattuna vähäiset.
Recurorillakin saatavilla oleva nopeutettu hoito voidaan toteuttaa viidessä arkipäivässä, ja sen vaikutus on merkittävästi nopeampi kuin monet muut psykiatriset hoitokeinot.
Mielenterveyden hoidossa on nähtävissä suuria muutoksia tulevaisuudessa, ja voidaankin kysyä: Miten tämä vaikuttaa nykyisiin ensilinjassa oleviin hoitoihin, kuten psykoterapiaan? Korvaako rTMS tulevaisuudessa psykoterapian?
Korvaako magneettistimulaatio tulevaisuudessa psykoterapian?
Jotta kysymykseen voisi vastata, on keskeistä ymmärtää, että psykiatriassa ei ole kovinkaant tarkkoja keinoja arvioida, mikä hoitomuoto toimii kenellekin yksilöllisesti.
Itse pyrin potilaan parhaaseen mahdolliseen toipumiseen ottamalla kaikki keinot käyttöön. Ajattelen kaikkein tärkeintä olevan masennuksen pitkittymisen ja kroonistumisen estäminen.
On aivan eri asia hoitaa muutamia viikkoja tai kuukausia jatkunutta masennustilaa kuin jo useita kuukausia tai jopa vuosia jatkunutta. Tässä suhteessa masennushoito on nopeuslaji, ja parasta olisi, että hoitavalla lääkärillä olisi käytössään kaikki tehokkaat vaihtoehdot heti ja etupainotteisesti. Toivoisin, että hoidossa puhuttaisiin enemmän päivistä ja viikoista kuin kuukausista ja vuosista. Pitkällä aikavälillä säästettäisiin sekä rahaa että inhimillistä kärsimystä.
”Ajattelen tärkeintä olevan masennuksen pitkittymisen ja kroonistumisen estäminen.”
Lääketieteessä puhutaan monesti ylihoidosta. Urallani psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa en ole sellaiseen luksusongelmaan törmännyt. Tämä johtuu vuosikausia kutistuneista resursseista erikoisalallamme.
Suurin huoleni on, että hyvät hoitomuodot asetetaan säästöpaineissa keskinäiseen “kilpailutilanteeseen”, jolloin ne vievät resursseja toisiltaan. Tosiasiallisesti mielenterveyspotilaat tarvitsevat tehokkaan hoidon toipuakseen nopeasti, ja tämän takaa tulevaisuudessa varmasti kaikkien eri hoitomuotojen kirjo, oli kyse sitten psykoterapiasta, neuromodulaatiohoidoista tai lääkehoidoista.
Joudumme kuitenkin mitä todennäköisimmin pärjäämään jatkossakin niukkojen resurssien kanssa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, eikä kaikkia hoitoja pystytä tarjoamaan kaikille. Siksi on syytä tunnistaa hoitojen oikea-aikaisuus ja kohdennus.
Nyt valtioneuvoston asettama terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto Palko suosittelee rTMS-hoitoa yksilöllisestä oirekuvasta riippumatta kaikille, jotka ovat jo käyneet kaksi tuloksetonta lääkehoitoa läpi. Kela taas voi kuntoutuspsykoterapiaa pohdittaessa todeta, ettei psykoterapia ole oikea-aikaista, jos potilas ei ole saanut masennusoireisiin hoitoa tai kyseessä ei ole kuntoutus. Joskus myös psykoterapiassa voi tulla vaiheita, joissa oirekuva on päässyt niin vaikeaksi, ettei kuntoutus tunnu tuottavan toivottua tulosta. Tällöin voi olla syytä pysähtyä, arvioida tilannetta ja tehostaa hoitoa esimerkiksi rTMS-jaksolla, jotta jo käynnissä oleva psykoterapia pääsisi etenemään.
rTMS:n ja psykoterapian roolit masennuksen hoidossa
rTMS:n ja psykoterapian rooleja masennuksen hoidossa voisi verrata kohtalaisen osuvasti jäänmurtajan ja luotsiveneen rooleihin. rTMS murtaa jäänmurtajan tavoin liikkeellelähdön esteet, eli avaa väylän, josta suunnata väljemmille vesille. Psykoterapeuttinen työstö ohjaa luotsiveneen tavoin masentuneen ohi karikoiden kohti uutta kurssia, sellaiseen elämään, jossa masennusta aiheuttavat tekijät on minimoitu.
rTMS-hoito on biologinen hoitomuoto, joka kohdistuu masennuksen oireisiin eikä luonnollisesti vaikuta ympäristöön liittyviin tai psykologisiin tekijöihin masennuksen taustalla. Psykoterapeuttisella työstämisellä puolestaan pureudutaan juuri niihin taustatekijöiden muutoksiin, joihin mikään biologinen hoitomuoto ei suoraan pysty vaikuttamaan. rTMS-hoito voi kuitenkin avata mahdollisuuksien ikkunan, josta käsin psykoterapeuttinen työstäminen pääsee jouhevasti liikkeelle. Keskeistä onkin eri hoitomuotojen saumaton jatkumo jatkuvan ja täydellisen toipumisen takaamiseksi.
Sanoisin, että jos rTMS korvaa psykoterapian, olemme epäonnistuneet tehtävässämme. Potilaamme ansaitsevat saada molemmat hoitomuodot käyttöönsä. Vastaan siis alussa esittämääni kysymykseen kielteisesti: rTMS ei tule korvaamaan psykoterapiaa, vaan päinvastoin ne tulevat täydentämään toisiaan – mitä saumattomammin, sen parempi!
