Sisäinen turva alkaa vahvistua näin

Sisäisen turvan syntyminen ei ole rakettitiedettä. Se on säännöllistä toimintaa itsemme hyväksi, mutta ei suoritus. Se on toimintamme, ajattelumme, reaktioidemme ja motiiviemme hyväksyvää tiedostamista. Se on uusien valintojen opettelua.

Joskus turvan vahvistuminen on helvatun kiperien havaintojen tekemistä, joiden havaitsemiseen ei vielä ollut aiemmin riittävästi psyykkistä käsittelykapasiteettia ja turvaa. Esimerkiksi sellaisen faktan huomaamista, että tulee aina ihastuneeksi ihmisiin jotka saavat oman hermoston sekaisin, ja luulevansa sitä rakkaudeksi. Tai hakeutuvansa aina työpaikkoihin, joissa on kaaos päällä. Tai treenaanneensa itselleen uudelleen ylikuntoon. Tai käyneensä läpi 3 burnouttia. Tai kadottaneensa yhteyden itseensä tai lapsiinsa. Tai pakenevansa tunteitaan syömiseen. Tai elävänsä huonossa parisuhteessa. Tai jämähtäneensä arkeen, joka ei tunnu paljon miltään.

Kun opimme turvassa ja myötätunnossa uusia havaintoja itsestämme, voimme opetella toimimaan toisin. Se on jo merkki siitä, että sisäinen turva alkaa hahmottua.

Sisäistä turvaa voi löytää, luoda ja vahvistaa missä tahansa vaiheessa elämänsä matkaa. Vaikka turvallista kiintymystä ei olisi syntynyt varhaisissa vaiheissa ja vaikka olisimme pöhisseet tähän astisen elämämme jotakuinkin turvattomuuspäissämme ihana homma on, että aivot / hermosto ovat muokkautuvaiset.

Se tarkoittaa, että hermostomme (ja siten psyyke / tunne-elämä / koko systeemi) voi oppia turvaa. Se tarkoittaa, että myös keho ja hermosto jotka ovat “piuhoittuneet” kantamaan pelkoja, haavoja ja / tai traumaa, voivat “uudelleenpiuhoittua” ja että krooniset lihasjännitykset jotka kantavat traumaa, voivat vapautua.

Se ei tarkoita, että haava tai traumat katoavat, vaan että kokemuskenttämme laajenee eikä trauma tai haavoittuneisuus enää sido meitä. Silloin kokemuksemme integroituvat eläväksi osaksi meitä. Viisaudeksi, ymmärrykseksi, erillisyydeksi, myötätunnoksi, rakkaudeksi, aikuisuudeksi.

Turvan vahvistuminen tarkoittaa usein myös sen suremista, kuinka turvaton on ollut ja miksi. Se on luonnollinen osa eheytymisen prosessia.

Sisäisen turvan olennaiset tekijät:

1. Hermoston ja itsensä hoivaamisen oppiminen – tähän on olemassa universaalit, toimivat työkalut itsellemme sopivin nyanssein . (Asiaan vihkiydytään seikkaperäisemmin seuraavassa osiossa).

2. Kanssasäätely – turvallisissa ihmissuhteissa turvallisen vuorovaikutuksen ja hermoston rauhoittumisen oppiminen. Ihannetilanteessa saamme kokea tätä varhaisten hoivaajiemme kanssa niin paljon, että meissä on synytynyt sisäistä turvaa. Suurella osalla suomalaisista ei ole näin. Ei hätää. Asiaa voi oppia nyt myöhemminkin.

Kanssasäätelyä ja sisäisen turvan perusteita voi oppia sisäisen turvansa löytäneen terapeutin /auttajan avulla. Suosittelen tätä lähes kaikille. Oma kumppani / ystävät herkästi valjastuvat terapeuteiksi tai vanhemmiksi, jos oma sisäinen turva ei vielä ole vahva. Silti saamme harjoitella turvan taitoja hyvissä ihmissuhteissa.

3. Rajaaminen – kun turva vahvistuu, kyky asettaa itseä suojaavia, rakkaudellisuutta ja hyvinvointia hoivaavia rajoja itselleen ja itsensä puolesta vahvistuu. Se lisää turvaa ja syntyy myönteinen kehä. Rakkaudellinen rajaaminen on missä tahansa ihmissuhteessa yksi turvaa luovimmista asioista. Rajattomuus on merkki turvattomuudesta ja pelon kautta elämisestä.

4. Kyky rauhoittaa ja tukea itseä myötä- ja vastamäissä.

5. Yhteys itseen. Kun kuulee itseään ja toimii sen mukaan, vahvistaa turvaansa. Kun kuulee itseään ja toimii silti itseään vastaan, lisää turvattomuuttaan koska toimii turvattomuudesta käsin. Kun ei kuule itseään ja toimii sen mukaisesti, ei edes tiedä olevansa turvaton.

Ei haittaa, jos et vielä osaa näistä mitään. Ja jos jotakin käryä hommeleista jo on, mutta tunnistat turvattomuuspöhinää itsessäsi, ei hätää. Matka saa jatkua – ja usein jatkuukin – kenties loppuelämän.

Elämähän itsessään on erikoishärdelö villi seikkailu, josta ei todellakaan saa rahojaan takaisin. Sisäinen turva ei siis voi perustua elämän hallitsemiseen. Turvaa ei voi suorittaa. Sisäinen turva ei voi tietenkään myöskään perustua riippuvuuteen toisten tuomasta turvasta. Saamme tarvita toisiamme ja oppia olemaan toistemme kanssa turvassa. Ja saamme oppia kokemaan itsemme turvallisena ja myötätuntoisena ITSELLEMME.

Kun turva vahvistuu kykymme sietää elämän paradoksaalisuutta, arvaamattomuutta ja lopullisuutta vahvistuu – ja voi muuntua syväksi kiitollisuudeksi, kyvyksi elää hetkessä ja nauttia. Turva mahdollistaa elämälle suostumisen.

Kuva: Unsplash


Voimauttavat kurssini ja terapeuttisen valmennukseni löydät TÄÄLTÄ.