Se, miten käytämme kieltä, paljastaa enemmän sisäisestä maailmastamme kuin osaamme ehkä kuvitella. Sanavalinnat ovat vihjeitä asenteestamme ja tavastamme suhtautua asioihin. Toisaalta sanat myös rajaavat kokemusmaailmaamme. Kieli vaikuttaa myös hyvinvointiimme.
“Ensinnäkin meidän ajatuksemmehan ovat kielellisiä. Meillä on koko ajan sisäistä puhetta ja me kommunikoimme toistemme kanssa – ja sen kommunikaation avulla me joko luomme yhteyksiä tai katkaisemme niitä. Me kaikki käytämme joka päivä ihan valtavasti kieltä – ja toisaalta kiinnitämme ihan hirveän vähän huomiota siihen, että millä tavalla me sitä kieltä käytämme”, kertoo NLP-kouluttaja Reija Könönen, joka on myös mindfulnessin ja viestinnän maisteri, valmentaja, terapeutti sekä työnohjaaja. NLP eli Neuro-Linguistic Programming mallintaa subjektiivisia kokemuksia mielen toiminnasta – myös kielellisistä mielen maisemaa.
Entä jos -podcastin kahdeksannessa jaksossa (Entä jos sanoilla on suurempi merkitys hyvinvoinnillemme kuin uskommekaan?) Reija paljastaa erilaisia sanoja ja sanontoja, joita kannattaa tarkkailla omassa ajattelussa, puheessa ja myös muiden puheessa. Podcastia voi kuunnella ILMAISEKSI Hidasta elämää -sovelluksesta. Lataa sovellus TÄÄLTÄ.
Tässä muutamia ilmauksia, joita podcastissa nousi esiin:
1.Kaikki ihmiset on mua vastaan tai Aina mulle käy näin
Reija Könönen:
“Aika rajua yleistämistä. Siinä niputetaan aika iso kasa asioita samaan, että ei kukaan, ei koskaan tai aina mulle. Maalataan maailmaa aika mustavalkoiseksi tai aika jyrkillä väreillä ja kadotetaan nyansseja: mitä kaikkea sieltä voisi nousta, jos näkisi vähän laajemmin.
Meidän on pakko vähän yleistää asioita, jotta me voimme niitä käsitellä ja niistä puhua. Mutta tuota sanoisin yliyleistämiseksi – että suoraan silpaistaan asioita iso määrä samaan kategoriaan.”
2. Adjektiivit eli kuvailevat sanat
Reija Könönen:
“Esimerkiksi jos sanon, että aah, miten stressaava ensi viikko onkaan, niin minulle tulee siitä aika ikävä olo. Sitten voin miettiä, että minulla on hyvin monipuolinen ensi viikko, jos siellä on paljon asioita. Heti tulee jo erilainen olo. Tai minulla on mielenkiintoinen ensi viikko. Mitä ikinä ne sanat ovat, mitkä itse kullekin sopivat. Miten siis kannattaa määritellä erilaiset asiat? Tai jos ajattelen, että joku ihminen on mahdoton: Jos lähden semmoisella ajatuksella, että leimaan, että vitsit, se on aivan mahdoton, niin aika huono lähtökohta keskustelulle. Jos ajattelen, että hän on erilainen kuin minä, niin sitten jo katson ihan eri kohdasta toista.”
Entä jos toiset ovat kuvanneet esimerkiksi ujoksi tai laiskaksi? Miten se vaikuttaa? – Reija kertoo tästä tarkemmin podcastissa.
3. Mutta
Reija Könönen:
“Onko sinulla sellaisia kokemuksia, että joku sanoo: se meni ihan hyvin, mutta…? Mutta-sana pyyhkii kaiken sitä ennen sanotun, ja mieleen ja muistiin jää mutan jälkeinen tunneväri, olotila ja muisto. Mutta-lause on se, mikä siitä sanotusta jää mieleen.”
Millä sanalla mutta olisi sitten hyvä korvata – ja miten se muuttaa kielen tunneviestiä? – Kuuntele podcast-jaksosta.
Reija kertoo podcast-jaksossa valtavan määrän kieliesimerkkejä, joilla on suuri merkitys. Lisäksi podcastissa annetaan vinkkejä siihen, miten omaa kielenkäyttöä kannattaa trimmata, jotta se tukee hyvinvointia.
Houstina Sanna Wikström.
