Sanat ja ilmaisut, joita käytämme itsestämme, muokkaavat aivojamme ja vaikuttavat hyvinvointiimme. On siis hurjan paljon väliä, miten puhumme itsestämme itsellemme. Annammeko vallan rakkaudelle vai egon, pelon ja häpeän johtamalle sisäiselle kriitikolle, joka saa meidät etsimään ja löytämään heikoimmat kohtamme.
Sisäinen kriitikkomme vakuuttelee, miten typeriä, hölmöjä, rumia ja riittämättömiä olemmekaan. Kun saamme ulkopuolisia kehuja, mitätöimme nekin herkästi katteettomiksi, ”En todellakaan ole ihana, osaava, hyvä, kaunis tai mitään muutakaan, kunhan puhut.”
Kriittinen minäpuhe nakertaa rakkautta itseä ja samalla muita kohtaan. Se ei edistä kasvua, sillä omaa toimintaansa ei voi muuttaa vähättelemällä ja tuomitsemalla itseään.
Itsensä mollaamisen voi korvata opettelemalla kunnioittamaan ja kohtelemaan itseään hyväntahtoisesti ja ystävällisesti, jolloin myös luottamus ja rakkaus omaan itseen kasvaa.
Minulla on tapana jututtaa itseäni aamuisin, jolloin olen tahmea ja puolinukuksissa ja sähellän kaikenlaista outoa kahvin keittämisestä kahvitta tai vedettä munien kahteen kertaan keittämiseen tai astianpesuaineen lorauttamiseen munakasseokseen. Kun aikaisemmin moitin itseäni: ”Oletpas sinä Eija tavallinen tohelo”, niin nykyisin käännän puheeni nopeasti kehuiksi: ”Ihana olet” ja väläytän bonukseksi hymynkin.
Teen tätä ääneen, sillä itselleen ääneen puhuminen on vaikuttava työkalu. Korvaamisen periaatteeseen nojaavan itselleen puhumisen on tietenkin oltava myönteistä, lempeää ja lämmintä äänensävyään myöden.
Voit treenata oman kriittisen minäpuheesi korvaamista aluksi esimerkiksi niin, että tarkkailet sen sävyä ja sisältöä ja kirjaat ylös kaikki itseäsi, tekojasi ja elämääsi vähättelevät ajatukset, sanat ja ilmaisut, joita sinulla on tapana käyttää. Tarkastele sitten rauhassa listasi jokaista kirjausta ja kysy itseltäsi
- Pitääkö ajatus tai ilmaisu todella paikkansa?
- Tuleeko sinulle siitä hyvä mieli?
- Palveleeko ajatus sinua jotenkin unelmiesi ja tavoitteidesi saavuttamisessa?
- Mitkä olisivat kielteisten Ilmaisujesi myönteisiä vastakohtia?
- Miten oppisit viljelemään niitä minäpuheessasi?
Sitten voit pikkuhiljaa korvata kriittisen puheesi myönteisillä ja kohottavilla ilmaisuilla itsestäsi.
Älä säikähdä, vaikka et heti onnistuisikaan, jatka uteliaasti ja sitkeästi ja katso mitä tapahtuu. Sisäinen puheesi juontaa alkunsa uskomuksistasi, joita olet vahvistanut jo kauan, joten armottomuuden, kritiikin ja itsensä mollaamisen korvaaminen lempeillä, rohkaisevilla ja rakkaudellisilla ilmaisuilla vaatii toistoa ja ahkeraa harjoittelua.
Voit myös miettiä, käyttäisitkö samaa vähättelevää sanastoa puhuessasi ystävälle tai yleensä kenelle tahansa kanssakulkijallesi. Mollaisitko arvostamaasi ja rakastamaasi ihmistä tyhmäksi idiootiksi ja hänen mielipiteitään arvottomiksi?
Asiaa on tutkittu ja itseään sisäisellä puheella mollaavat ovat kautta linjan kieltäytyneet esittämästä samoja puheita läheisilleen, eivät ole siis kyenneet siihen. Mieti, kykenisitkö itse.
Voit ottaa avuksesi myös tiedon aivojesi muovautuvuudesta ja omista kasvumahdollisuuksistasi. Kun saat itsesi kiinni ajatuksista, ”En osaa, en pysty, en kykene”, voit korvata ne kyseisen tiedon valossa ajatuksilla, ”Minä opin, kykenen, kehityn, kun vain haluan ja näen vaivaa.”
Pohdi myös viihtyykö rakkaus siellä, missä vähätellään, mitätöidään ja tuomitaan.
Lue kirjastani lisää kriittisen minäpuheen vaikutuksista ja korvaamisesta hyvinvointia ravitsevalla lempeällä minäpuheella. Kirjan voit ostaa täältä.
