Kirjoittaja on seksuaaliväkivaltaan, lapsuudenaikaiseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, narsismiin sekä rakkaus- ja seksiriippuvuuden hoitoon erikoistunut erityistason seksuaaliterapeutti ja seksuaaliväkivallan asiantuntija, kriisityöntekijä, sertifioitu Mind-Body Bridging -terapeutti,
MBB® (kognitiiviskehollinen lyhytterapia) sekä Valviran vahvistama laillistettu sote-alan ammattilainen, Sosionomi/diakoni (AMK). Tanjalla on
omakohtaisia kokemuksia narsismista. Tanja auttaa ihmisiä yrityksessään Kriisiapua Tanja Moring.
Onko työpaikallasi, sosiaalisen median tuttavapiirissäsi tai harrastuspiirissäsi joku erityisen hankala tyyppi? Tällaiset ihmiset leimataan joskus kevein perustein narsisteiksi, mutta useimmiten kyse onkin jostain muusta. Jatkuvat törmäilyt ihmissuhteissa sekä mielialan lasku ja itsetunnon mureneminen esimerkiksi sometykkäyksien ja huomion hupenemisen vuoksi voivat olla merkkejä siitä, että ihminen keskittyy itseensä liikaa, hän on itsekeskeinen.
Itsekeskeisyys on kyvyttömyyttä ymmärtää muita näkökulmia kuin omansa
Itsekeskeisyys erillisenä oireena ei ole kliininen häiriö, joka voitaisiin diagnosoida. Se on tapa ajatella ja tulkita todellisuutta pääasiassa itsestä käsin. Itsekeskeisillä ihmisillä on puutteellinen kyky ymmärtää muiden ihmisten näkökulmia. He keskittyvät vain omiin mielipiteisiinsä ja ajatuksiinsa.
Itsekeskeiset ihmiset uskovat, että muut ajattelevat samoin kuin he. Itsekeskeinen ihminen keskittyy itseensä, mutta ilman tarvetta olla parempia kuin muut. Itsekeskeisillä ihmisillä ei ole myöskään moraalin puutetta tai taipumusta rikolliseen käyttäytymiseen kuten narsistisilla ihmisillä.
Narsistilta puuttuu empatiakyky
Toisin kuin Itsekeskeisyys, narsismi voi ilmetä persoonallisuushäiriönä. Narsisti myös tarvitsee ihmisiä ympärilleen vahvistaakseen suuruuden tunteitaan. Itsekeskeiset eivät tarvitse muita ihmisiä vahvistaakseen omaa minuuttaan. Narsisteilta puuttuu kyky empatiaan. He ymmärtävät loukkaavansa muiden tunteita ja tekevät sen tarkoituksella.
Itsekeskeiset eivät ymmärrä loukkaavansa muita. Narsistit kokevat olevansa parempia kuin muut ihmiset. Itsekeskeinen henkilö ei etsi eikä tarvitse tunnetta, että hän on parempi kuin muut. Narsistit pelaavat itse keksimillään säännöillä ja muuttavat niitä mielivaltaisesti. He toimivat usein epäeettisesti.
Narsistinen ihminen saattaa antaa somessa ja työpaikalla väärää tietoa itsestään tai esimerkiksi koulutuksestaan ja työkokemuksestaan. He kokevat olevansa oikeutettuja toimimaan kuten haluavat säännöistä piittaamatta. Narsismin ja rikollisen käyttäytymisen välillä on merkittävä yhteys.
Itsekeskeinen ihminen saattaa kärsiä alemmuuden tunteista
Itsekeskeinen ihminen ei välttämättä vaikuta millään tavalla itseriittoiselta. Itsekeskeinen ihminen saattaa kärsiä jopa alemmuuskompleksista. Tällöin minäkeskeinen ajattelu voi pyöriä sellaisten ajatusten ympärillä kuin: ”En ole yhtä tärkeä tai hyvä kuin muut.” tai ”Minulla tai minun mielipiteilläni ei ole mitään väliä.”
Joskus omaan itseen, elämään ja tunteisiin keskittyvien ajatusten takaa voi löytyä masennus tai jokin muu mielenterveyden tai neurokirjon häiriö. Silloin ihminen juuri yleensä ajattelee olevansa muita huonompi eikä parempi.
Narsimin ja itsekeskeisyyden juuret ovat lapsuudessa
Pohja narsismille ja itsekeskeisyydelle luodaan varhaislapsuudessa, mutta sosiaalinen media saattaa vahvistaa itsekeskeisiä ja narsistisia piirteitä. Somekuvissa narsisti on usein muiden ympäröimänä, itsekeskeinen ottaa enemmän seflieitä. Tutkimuksissa on löydetty kaksi erilaista ryhmää, joihin kuuluvilla ihmisillä narsistiset piirteet voimistuvat sosiaalisen median käytön myötä. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat janosivat tykkäyksiä ja empatiaa muilta, mutta eivät antaneet niitä itse. Toinen ryhmä provosoi ja haastoi riitaa.
Sosiaalisen median perusteella ei kuitenkaan voi määritellä henkilöä sen enempää itsekeskeiseksi kuin narsistiseksikaan. On myös normaalia seurata oman päivityksen keräämiä tykkäyksiä.
Yhteiskunnalliset muutokset lisäävät itsekeskeisyyttä
Yhteiskunnalliset muutokset ovat osittain pakottaneet meidän itsekeskeisiksi. Sosiaalinen media on myös nimensä mukaan sosiaalinen, mutta se on yksilölähtöistä sosiaalisuutta. Yksityisyrittäjyyden, etätöiden ja itseohjautuvuuden lisääntyessä työelämässä, kilpailu ajaa ihmisiä someen jopa vastentahtoisesti. Tietynlaiset kasvuolosuhteet lapsuudessa saattavat yhdessä yhteiskunnallisten muutosten kanssa ajaa meitä kohti itsekeskeisyyttä tai narsismia.
Narsismin kaksi syntytapaa
Narsismin uskotaan syntyvän kahdella tavalla. Eräänä syntymekanismina pidetään epäjohdonmukaista, rajatonta ja vähättelevää kasvatusta, joka
aiheuttaa heikon itsetunnon ja sitä kautta tarpeen saada jatkuvasti muilta ihmisiltä vakuuttelua omasta erinomaisuudestaan.
Toinen syntymekanismi on palvova ja ylistävä kasvatustyyli. Lapsi saa ylitsevuotavaa ihailua silloinkin, kun siihen ei ole aihetta. Vanhemmat viestittävät, että lapsi on joka osa-alueella paras. Lasta ei opeteta ottamaan huomioon muita ihmisiä. Hänelle kehittyy motivaatiojärjestelmä, joka saa hänet tavoittelemaan näitä ylitsevuotavia ja epätosiakin palautteita.
Itsekeskeinen ihminen on jäänyt lapsen tasolle
Myös itsekeskeisen persoonallisuuden syntyyn vaikuttavat varhaiset kokemukset lapsuudessa eli se, miten olemme tulleet läheisissä ihmissuhteissa kohdatuksi. Sveitsiläinen psykologi Jean Piaget määritteli itsekeskeisyyden alle 8-vuotiaiden lasten ajattelutavaksi.
Tämän ikäiset lapset näkevät ja tulkitsevat maailman vain omasta näkökulmastaan. Kun lapset vähitellen kehittyvät, he oppivat ymmärtämään ja hyväksymään myös muiden ihmisten näkemykset. Joillakin ihmisillä itsekeskeinen ajattelutapa säilyy kuitenkin aikuisikään saakka.
Itsekeskeinen ajattelutapa voi syntyä esimerkiksi siitä, että kokee olevansa muille tärkeä vain omien suoritustensa kautta. Silloin ihminen oppii tarkastelemaan omaa arvoaan vain suorittamisen kautta. Itsekeskeinen ajattelija voi kuitenkin toiminnallaan tähdätä myös yhteiseen hyvään.
Itsekeskeisyys tekee meistä onnettomia
Jos huomaat itsessäsi itsekeskeisiä tai narsistisia piirteitä ja ne huolettavat sinua, asialle kannattaa tehdä jotain. Sillä jos ajatukset pyörivät oman itsen ympärillä, ihminen muuttuu onnettomammaksi ja hänen on vaikeampi elää tässä hetkessä. Tutkimusten mukaan voimme paremmin, kun emme ole niin kiinni itsessämme. Silloin esimerkiksi koemme vähemmän stressiä ja meidän on helpompi olla myötätuntoisia itseämme kohtaan.
Miten muuttaa itsekeskeistä ajattelutapaa?
- Valitse muutama henkilö, joihin voit luottaa, ja pyydä heitä kuvailemaan mitä he ajattelevat toimintatavoistasi.
- Opettele aktiivisesti kuuntelemaan ja pyri olemaan kiinnostunut muiden ihmisten elämästä. Pyydä ystävältä palautetta kohtaamisestanne ja keskustelustanne: kokiko hän tulleensa kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi.
- Lue ja kuuntele kirjallisuutta, katso elokuvia. Tee se uudestaan ja pyri asettumaan kirjan tai elokuvan eri hahmojen rooliin. Keskustele ystävien kanssa siitä, miten ajattelette eri hahmojen kokeneen eri tilanteet.
- Luovu vaatimuksista muita ihmisiä ja maailmaa kohtaan. Ajattele, että sinulla saa olla luonnollinen toive, mutta varo toiveen muuttumista vaatimukseksi. Esimerkiksi: Toivoisin, että kumppanini olisi säästäväisempi (toive). Kumppanini pitää olla säästäväisempi (vaatimus).
- Muistathan, että kaikilla ihmisillä on omat kiinnostuksen kohteensa ja uskomuksensa, eikä kenelläkään ei ole oikeutta loukata tätä vapautta. Ei myöskään sinulla.
- Opettele tietoisesti ymmärtämään muiden ihmisten tapaa ajatella ja tuntea. Auttaa, jos teet sen ensiksi kirjallisesti.
- Hakeudu vapaaehtoistyöhön, mutta älä kerro siitä sosiaalisessa mediassa. Vapaaehtoistyö auttaa sinua ajattelemaan asioita muiden ihmisten näkökulmasta.
- Pohdi motiivejasi: mihin pyrit toiminnallasi? Mitä tunteita sinussa herättävät erilaiset näkemykset?
- Muistathan, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Täydennämme toisiamme. Meillä on oikeus ja vapaus kasvaa ja kehittyä omaa tahtiamme.
Lämmöllä
Tanja