”Pitäishän mun nyt olla kiitollinen” kumpuaa toksisesta syyllisyydestä tai itsensä pienentämisestä. Kyllä sinä saat haluta elämässä mitä haluat, kasvaa ja kulkea kohti uusia juttuja. Jos yrität pitää itseäsi väkisin ahtaaksi käyneissä kuvioissa koska ”pitäisi olla kiitollinen”, eihän se mitään rakkaudellisuutta ja iloa tuo kenenkään laiffiin. Se on läheisriippuvuutta, vastuun antamista omasta elämästään itsensä ulkopuolelle.
Tämä homma on SEKÄ ETTÄ. Totta kai saat tuntea kiitollisuutta, nähdä kaiken kauneuden jota elämässä nyt on JA SAMALLA ottaa voimauttavasti vastuun siitä, että haluat kuulostella sydäntäsi, uusia juttuja, ja kasvaa.
Ja sehän se vasta kuumottelevaista onkin, koska tietysti kasvu ja tuntematon tuo mukanaan kaikenlaisia tunteita ja prosesseja. Ehkä se ”pitäisi olla kiitollinen” onkin joskus naamiaisasuun pukeutunutta pelkoa tutkailla uutta?
Oletko jo tutustunut uuteen kirjaani Sydänvoimaa muutokseen? Se auttaa lempeästi omien sydänpolkujen äärelle, kohti kasvun kutsuja.
Voimauttavat kurssini ja valmennukseni löydät TÄÄLTÄ.
