Joskus haastavan päivän jälkeen ihminen voi tuntea olonsa todella surkeaksi. Maailma tuntuu potkivan ihan huolella päähän eikä mikään onnistu. Itseään tulee moitittua tyhmäksi ja osaamattomaksi luuseriksi eikä kukaan ei tue tai auta.
Stressaantuneena omia ajatuksiaan ei kuitenkaan kannata uskoa, sillä aivoihimme on evoluution myötä kehittynyt kielteinen vinouma. Elossa säilymisen kannalta on ollut välttämätöntä huomata petoeläimen lähestyminen ja henkeä uhkaava tilanne välittömästi ilman minkäänlaista viivettä.
Aivomme ovat kehittyneet pitämään vaaran ennakointia ja välttämistä paljon tärkeämpänä kuin hyvää oloa tuottavien asioiden nauttimista.
Valitettavasti tuo stressitilanteissa aktivoituva ja kaikkeen pahaan tarrautuva vinouma ohjaa toimintaamme yhä nykyäänkin. Se saa meidät havaitsemaan kaiken ikävän todella tehokkaasti, nopeasti ja herkästi, vaikka nykyelämän kielteiset asiat – maksettavat laskut, työkiireet tai erimielisyydet ihmissuhteissa − eivät välttämättä enää uhkaa henkeämme.
Silloinkin kun rennosti loikoilemme sohvalla tai rauhassa juttelemme kavereidemme kanssa, aivomme tarkkailevat taustalla valppaasti mahdollisia uhkia, vaaroja tai vastoinkäymisiä. Erityisen hyvin sen huomaa esimerkiksi uutisia selatessa, sillä mitä hirveämpi tapahtuma, sitä herkemmin huomaamme siitä kertovan otsikon.
Kielteinen vinouma tekee meistä myös hyvin alttiita stressaantumaan ja saa mielemme herkästi vatvomaan meille tapahtuneita ikäviä asioita. Jos yksi ihminen arvostelee sinua, tuo arvostelu jää kalvamaan mieltäsi, vaikka koko ystäväpiirisi todistaisi toisin. Jäämme herkästi kiinni kipuun ja stressiin.
Aivomme ovat kuin pikaliima kaikelle negatiiviselle. Sen sijaan myönteisille asioille aivomme ovat kuin teflonia.
Kun huomiotamme ohjaavat erilaiset vaarat, riskit, puute ja pelko, ikäville jutuille annetaan paljon suurempi painoarvo kuin hyville asioille. Hyvän huomaaminen ja vastaanottaminen jäävät toisarvoiseen asemaan, kun aivomme poimivat ympäröivästä todellisuudesta kielteisiä uskomuksiamme vahvistavaa tietoa. Tai jättävät huomaamatta tai saavat meidät torjumaan informaation kaikesta hyvästä.
Aivojemme kielteinen vinouma huijaa meidät väsyneenä ja stressaantuneena näkemään maailman ja elämämme ikävämmässä valossa kuin se todellisuudessa onkaan. Se saa olomme tuntumaan hankalalta, tyytymättömältä ja yksinäiseltä silloinkin, kun asiat ovat periaatteessa hyvin.
Onneksi voimme tietoisesti työskennellä hyvän puolesta ja juurruttaa myönteiset asiat muistiimme. Hyvän huomaamiselle kannattaa antaa lupa, sillä meillä on myös kyky muovata aivojamme herkemmäksi kaikelle hyvälle.
Mitä useammin huomaamme hyvän ja keskitymme hyvään, sitä vahvemmaksi hyvän huomaamisen neuronipolku aivoissamme muovautuu. Ja sitä helpommin ja useammin onnistumme näkemään kaiken sen hyvän, joka elämässämme on.
Lue lisää mielemme toiminnasta ja hyvän huomaamisesta uutuuskirjastani Olet kaiken hyvän arvoinen
Tutustu koulutus- tai valmennustarjontaani tai tilaa onnellisuusluento TÄSTÄ
