Laura Kiviahon, Lotta Riekin ja Lyyli-koiran perhe asustaa tällä hetkellä Helsingissä. Laura ja Lotta tapasivat toisensa poikkeusaikana, rakastuivat ja muuttivat yhteen. Poikkeusaikana seurustelu on opettanut heitä rakastamaan syvemmin ja hyväksymään toisen sellaisena kuin hän on.
Meidän parisuhde on tuore ja alun tapailuvaihe jäi kokonaan pois poikkeusolojen takia. Molemmilla meneminen ja seikkailu on ollut aina elämässä läsnä, joten olemme olleet ihan uuden äärellä, kun aloitimme yhteisen matkamme poikkeustilassa vetäytyneinä kotioloihin.
Poikkeusaika riisui meistä ja elämästämme kaiken ylimääräisen pois ja jäimme paljaiksi. Ei ole voinut paeta itseään, arkeaan tai omaa kumppaniaan humputuksiin, vaan on päässyt näkemään ja kokemaan toisesta laajan kirjon erilaisia puolia. Osa näistä puolista on ollut sellaisia, joita ei ole pystynyt valjastamaan vielä itselle, mutta kovasti haluaisi. Tämä on luonut välillä epämukavuutta ja kumppania on ollut vaikea kohdata. Silloin on pitänyt reflektoida ja tunnustaa itselle, miksi jotkin piirteet toisessa ärsyttävät.
Nukumme, heräämme, työskentelemme, lenkkeilemme ja käymme kaupassa yhdessä joka päivä ja viikko. Se ei onneksi ole tuntunut meidän suhteessa siltä, että olisi pitänyt juosta toista karkuun, vaan päinvastoin. Olemme oppineet rakastamaan ja inspiroitumaan toisistamme vielä enemmän. Toisen kanssa viettämä aika on ollut hyvä alusta parantaa kommunikaatiotaitoja, joita jokaisessa suhteessa tarvitaan. Me olemme tietoisesti harjoitelleet riisumaan omaa egoamme kommunikoinnin keskellä, jotta molemmat ovat tulleet kuulluiksi ja ymmärretyiksi.
Muista, että sinun ei tarvitse päästä sanomaan aina viimeistä sanaa – ette ole vastustajia, vaan pelaatte kumppanisi kanssa samassa tiimissä. Hyväksy se tosiasia, että teidän ei tarvitse olla aina kaikesta samaa mieltä. Nähkää erilaiset näkökulmat rikkautena ja omaa maailmankuvaa laajentavina mahdollisuuksina.
”Muista, että sinun ei tarvitse päästä sanomaan aina viimeistä sanaa – ette ole vastustajia”
Molemmat olemme arvostaneet yhteistä aikaa mahdollisuutena itsemme, unelmiemme ja myös pelkojemme tutkiskeluun toistemme kautta ja yhdessä pohtien. Joutilaisuus on ollut suloinen maailma, jossa olemme päästäneet myös sisäiset lapsemme valloilleen. Me olemme pitäneet arjessa mukana leikkisyyden ja kosketuksen, koska ne ovat meille tärkeitä. On ollut vapauttavaa näyttää puolisolle, mitä kaikkea ihanaa ja kamalaa omaan itseen kuuluu ja tuntea toisen hyväksyntä ja rakkaus. Silloin, kun itkettää, itke ja silloin, kun olet uupunut, sano asia ääneen. Kumppanina riittää, että antaa tilaa toisen tunteille ja on hänelle läsnä.
Poikkeustila on tuonut oman itsen reflektoinnin lisäksi myös paljon ajatuksia parisuhteesta ja siihen liittyvistä toiveista sekä myös kehityskohdista. Seesteisesti soljuvan dynamiikan syntyminen tai toisen rytmin tunnistaminen ja ymmärtäminen harvoin ilmestyvät tyhjästä ilman yhteistä harjoittelua ja tutustumista siihen, miten me toimimme yksilöinä eri tilanteissa ja hetkissä.
Elämä on ollut poikkeusaikana hyvin arkista ja toistanut itseään. ”Päiväni murmelina” vai miten se meni? Seikkailuja kodin ulkopuolella ei ole ollut, mutta toisaalta on ymmärtänyt läsnäolon ja pysähtymisen tärkeyden ja sen arvon meille yksilöinä, mutta myös pariskuntana.
Moni pariskunta turvautuu erilaisten ulkoisten asioiden tuomaan vaihteluun ja niillä arjen kuorruttamiseen täydemmäksi ja onnellisemmaksi. Meidän kohdalla on ollut helpottavaa huomata, ettemme tarvitse ainoatakaan luksuslomaa tai suuria spektaakkeleita, sillä tavallisen arjen keskellä pystymme itse luomaan omat seikkailumme yhdessä ja ammentamaan iloa toisesta. Olemme nauttineet kauniista kotivaatteista, hitaista aamuista ja juhlakattauksesta siivouspäivän kunniaksi.
”On ollut helpottavaa huomata, ettemme tarvitse ainoatakaan luksuslomaa tai suuria spektaakkeleita, sillä tavallisen arjen keskellä pystymme itse luomaan omat seikkailumme”
Ne on ne pienet asiat ja hetket, jotka loppujen lopuksi oikeasti merkitsevät, näkyvät ja tuntuvat meissä ja elämässämme. Kun mietimme suurempaa kuvaa, on paljon tärkeämpää tehdä jokapäiväisestä elämästä seikkailua kuin käydä seikkailuilla silloin tällöin.
Viimeinen vuosi on kyllä hyvin tuonut juuri tähän perspektiiviä. Pienten asioiden juhlistaminen ja kiitollisuus kaikesta hyvästä, mitä toisen kanssa on luonut, ovat korostuneet ja tuoneet meille ainakin varmuuden siitä, että se oikea maailman rakkain tyyppi on tuossa vierellä.
Kirjoittajista
Laura Kiviaho ja Lotta Riekki sanovat olevansa toisilleen muusia. Heillä on vahva usko siihen, että yhdessä he voivat olla mitä vain ja tehdä mitä vain. Heidän missionsa on tuoda mahdollisimman monelle inspiraatiota ja työkaluja täyttämään elämä rakkaudella.
Laura on LCF Life Coach ja jakaa Instagramissa tilillään @favouritefeeling_ pohdintoja rakkaudesta, itsensä kehittämisestä ja parisuhteesta.
Hidasta elämää -blogissa Laura ja Lotta kirjoittavat yhdessä siitä, mitä kaikkea rakkaus heille on ja millaista perhe-elämä on ollut poikkeusoloissa.
