Useimmat meistä tarvitsevat yksinäisyyttä latautumiseen, mutta todellista yksinäisyyttä ei kaipaa kukaan

Yksinäisyys on yksi aikamme ilmiöistä. Perhesiteet ovat löystyneet, suuri osa talouksista on yhden ihmisen talouksia. Varsinkin kaupungeissa eletään ihmisten keskellä ja silti hyvin moni kokee valtavaa yksinäisyyttä.

Itsekin olen kärsinyt yksinäisyydestä. Elin avioliitossa, jossa olin henkisesti yksin. Ja avioeron jälkeen vasta yksinäinen olinkin, vuosia olin pohjattoman yksinäinen. Rakkaimpani sanoi jokin aika sitten, että kaikesta muusta eron jälkeen toipuu aika nopeasti, mutta yksinäisyyden jättämiä jälkiä joutuu hellimään aika pitkään. Olen hänen kanssaan samaa mieltä.

Onko sinulla joku, jolle soittaa, kun on paha olla? Tai haluat moninkertaistaa ilosi ja tehdä jotain mukavaa?

Onko sinulla joku, jolta pyytää apua, kun et osaa vaihtaa talvirenkaita tai sormi menee suuhun jossain muussa asiassa?

Onko vieressäsi se, joka saa sinut tuntemaan itsesi ihan hirvittävän yksinäiseksi? 

Tiedän, miltä tuntuu, kun joutuu vastaamaan, että oikeasti ei ole ketään. Ja miten kamalan ja loputtoman surulliselta se tuntuu. Kun tuntuu, että kaikilla muilla on se, johon nojata, kun omat jalat eivät kanna tai joku, jonka kainaloon käpertyä.

Yksinäisyyttä on monenlaista. On ihan todellista eikä itse valittua yksinäisyyttä. On niitä, joille viikonloput eivät todellakaan ole odotettuja vapaapäiviä vaan pelottavan tyhjiä päiviä. Ja on niitä, jotka kärsivät loputtomasta henkisestä yksinäisyydestä, vaikka olisi puoliso ja paljon kavereita.

Yksinäisyys itsessään tuntuu pahalta, mutta se että yksinäinen tuntee vielä häpeää yksinäisyydestään moninkertaistaa huonon olon. Yksinäisyys aiheuttaa häpeän lisäksi lamaantuneisuutta ja masentuneisuutta, joka saattaa näkyä esimerkiksi siinä, ettei omaa kotia saa pidettyä siistinä. Sotkuinen ja likainen koti voi estää pyytämästä ihmisiä kylään. Yksinäisyys on siis aika monitahoinen juttu.

Jos epäilet, että lähelläsi on joku yksinäinen, ole hänelle se, joka vie hänet pois yksinäisyydestä: tarjoa siivousapua, keksikää yhdessä viikonloppuihin tekemistä. Se mikä on sinulle vähän, voi toiselle olla todella iso juttu. Kerro myös sille toiselle, että tunnet olosi yksinäiseksi, vaikka hän on siinä vieressä.

Jos itse kärsit yksinäisyydestä ja ulkopuolisuuden kokemuksesta, jaa tämä teksti ja kerro, että tämä teksti kertoo myös sinusta ja pyydä, että yksinäisyytesi nähtäisiin. Älä häpeä sitä, että olet yksinäinen ja tarvitseva. Pyydä apua (vaikka ammatti-ihmisiltä). Kerro, mitä toisilta toivoisit. Etsi yhteyttä kumppaniin, joka on kadottanut kykynsä olla läsnä sinulle ja varmaan itselleenkin.

Useimmat meistä tarvitsevat yksinäisyyttä latautuakseen ja palautuakseen, mutta todellista yksinäisyyttä ei kaipaa kukaan. On kysymys yhteydestä ja sen puuttumisesta. Melkein me kaikki tarvitsemme ja saamme tarvita todellista yhteyttä, samanhenkisyyttä, sielunsiskoutta ja -veljeyttä. Meille jokaiselle tekisi hyvää yhteys sellaiseen tai sellaisiin ihmisiin, jotka sanovat: ”Minä näen sinut”.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: