Aistin ja tunnen paljon – koen olevani hyvin herkkä ihminen. Mutta se ei tarkoita sitä, että olisin kasvanut pumpulissa tai että minua tarvitsisi kohdella kuin pehmeää pumpulia – oikeastaan totuus on minulle kaikkea muuta. Vaikka olen herkkä, kaipaan rehellisyyttä. Suoruutta. Aitoutta – siksikin sitä voisi kutsua.
Herkkä ihminen ei ole avuton, särkyvä eikä varsinkaan heikko. Herkkä ihminen tuntee ja kokee asiat syvästi, ja se voi olla uuvuttavaa. Mutta silloin, kun herkkä on kosketuksissa omaan sisällä asustavaan voimaan ja vahvuuteensa, hän ei muserru tuntemustensa alle. Silloin toisen paha olo ei kuormita uupumiseen asti. Silloin kritiikki ja toisen ihmisen sanat eivät ole liian henkilökohtaisia. Silloin joustaa, mutta ei kaadu, tai mene rikki.
Herkkyyden ei tarvitse tarkoittaa vain pehmoista ominaisuutta. Se voi olla sitäkin (eikä pumpulissakaan ole mitään vikaa), mutta herkkyys voi lisäksi olla myös hyvin paljon muuta. Se voi olla valtavan suurta voimaa, tasapainoa, vahvuutta ja kykyä olla läsnä elämän kaikissa käänteissä. Herkän ei tarvitse romahtaa maailman painosta, tai toisaalta rakentaa kymmenen sentin paksuista kovaa suojakuorta ympärilleen selviytyäkseen. Herkkä voi oppia hakeutumaan tasapainoon, sillä tasapainoisena voi seistä tukevasti näiden kahden ääripään välillä.
Miten sen tasapainon ja vahvuuden sitten voi löytää? Voiman löytäminen omasta herkkyydestä ei aina ole helppoa. Joskus se vaatii vuosien työskentelyä ja opettelua. Kuitenkin ne pienet ja yksinkertaisimmat askeleet tälläkin matkalla ovat kaikkein arvokkaimmat.
Tässä 3 harjoitusta herkälle, joiden avulla omaa tasapainon ja vahvuuden tuntemusta voi kulkea:
- Huolehdi riittävästä levosta – siinä määrin, mikä omassa elämäntilanteessasi on tällä hetkellä mahdollista. Tätä ei voi korostaa liikaa, sillä väsyneenä on hyvin vaikea tuntea oloaan tasapainoiseksi. Mikä on sinulle parasta huolenpitoa? Mikä saa sinut rentoutumaan? Minkä verran unta tarvitset?
- Tutki omia rajojasi. Milloin sanot joo, kun oikeasti haluaisit sanoa ei? Onko ihan kaikkea ”pakko” tehdä? Missä tilanteissa voisit sanoa ääneen, että tämä on nyt liikaa?
- Kun huomaat, että olo on ylikuormittunut, hätääntynyt tai muutoin epämääräinen, pysähdy ja ota pieni (edes parin minuutin) hetki itsellesi. Laita kummatkin kädet kehollesi, vatsan, ehkä sydämen päälle. Tunnustele hetki. Tämä tässä on sinun herkkä, voimakas, paljon tunteva kehosi. Ihosi pinta voi olla pehmeä, mutta se on samalla raja. Sydämesi saa rakastaa, mutta sinä voit määrittää, kuka siellä asustaa. Toisen ihmisen mielipide sinusta ei tarvitse olla sinun totuutesi. Eikä se, jos mokaa, tarkoita, että sinä olisit epäonnistunut ihmisenä.
Muistuta itseäsi asioista, joiden kuulemista tarvitset juuri nyt kaikkein eniten. Sinä olet se, joka tuntee oman sisimpäsi kaikkein parhaiten.
