Ajattele, että sisälläsi on liekki. Jokaisen elävän olennon sisällä on liekki, ydin. Liekki on hellä, herkkä ja tulen lailla hallitsematon. Liekki on elämä, joka elää meitä. Minä en elä, minua eletään. Henkiset harjoitukset ovat vuosisatoja pyrkineet muistuttamaan kaiken olevan yhtä. Kaikella on sama alkuperä. Se mikä meitä jokaista elää, on kaikille sama. Se mikä elää sinua, elää minua. Ihmiselämää koemme kehomme kautta ja se on koti tässä elämässä. Keho itsessään on varsin haavoittuvainen.
Mieti eläimiä! Miten niiltä saattaa löytyä terävät torahampaat, raatelevat kynnet, myrkyllinen kieli…Eläimillä on usein fyysisesti voimakkaammat suojautumisaseet kuin ihmisillä. Meidät on tehty pehmeiksi, fyysisesti varsin suojattomiksi. Ihmisen kovin kohta lienee hampaat. Ihmisellä ne on tehty syömistä varten. Kokeile ihoasi, miten pehmeä ja tunteva se on. Meidät on tehty tuntemaan.
Tässä 7 ajatusta haavoittuvaisuudesta, joka yhdistää meitä kaikkia:
1. Haavoittuvaisuus on asia, jota emme pääse pakoon. Voimme olla siihen yhteydessä tai jatkaa panssariemme kasvattamista. Voimme valita nähdä, että panssarien ylläpito koskee. Elämä panssarien takana ei ole joustavaa ja virtaavaa, vaan valtaosan ajasta tukalaa ja ahdistavaa. Usein olemme valmiita luopumaan panssareistamme vasta, kun niiden kannattelu sattuu liikaa.
2. Haavoittuvuus on rosoista, mutta kaunista. Se on sitä, että elämä saa tuntua, elämällä on kummasti jotain väliä. Haavoittuvaisuuden hyväksymisen myötä perspektiivi emotionaaliseen kipuun saattaa muuttua. Tunnetason kivuilla voi olla jokin tärkeä viesti.
3. Haavoittuvuutemme tulee esiin elämän kipeissä kohdissa, mutta myös luovuudessamme, valoissamme ja siinä, että uskallamme seistä omilla jaloilla ja olla se, joka todella olemme, keskeneräisyyksinemme ja ihmisyyksinemme.
4. Omaan haavoittuvaisuuteen tutustuminen on herkkää, haparoivaa, kompuroivaa ja jännittävääkin. Sinun haavoittuvaisuudessasi asuu sinun helmesi, sinun lahjasi itselle ja maailmalle. Vaikka sen helmen esiin sukeltaminen on pelottavaa, se on kuitenkin sen arvoista.
5. Tavoitteena ei ole olla täysin vapaa kaikesta suojautumisesta, sillä tietty määrä suojautumista on myös tämän ajan yhteiskunnassa viisasta. Oleellisempaa on oppia erottamaan, milloin suojat ovat tarpeellisia ja milloin eivät. Oleellista on se, että on itse yhteydessä itseensä. Oleellista on se, että tuntee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi oikeana itsenään.
6. Haavoittuvaisuus mahdollistaa syvemmän kohtaamisen ja eheytymisen. Tässä on jotakin, jota ei voi älyllä ymmärtää. Se on niitä juttuja, jotka on vain koettava.
7. Panssareista luopuminen on elämän mittainen matka, jossa ei tule valmiiksi. Joskus laitamme kuin vanhasta muistista suojukset päälle. Ihmisyys on haavoittuvaista, yhä edelleen.
Teksti perustuu Eevi Minkkisen kirjaan Ole itsellesi armollinen. Nyt voit kuunnella tai lukea uutena asiakkaana tämän kirjan ja kaikkia muita Storytelin kirjoja ilmaiseksi (30 päivän ajan).
