Kärsimyksen voi kohdata vain olemalla tässä hetkessä ja antautumalla kaikille ajatuksille, tunteille ja kehollisille kokemuksille, joita siinä hetkessä on. Kun näin tapahtuu, on läsnäolon tilassa. Ja kun uskaltautuu läsnäolon tilaan, siitä on äärimmäisen lyhyt matka hyväksynnän tilaan.
Joku on joskus sanonut: Muutu tai hyväksy. Mutta voisiko asia olla näin: Hyväksy ja muutu.
Kun voimme kohdata myös kärsimyksemme juuri sellaisena kuin se on, avaudumme sellaiselle muutokselle, joka on oikeanlaista meille. Jos pyrimme muuttumaan tai poistamaan kärsimystä suorituksen kautta, niin kuin joku muu siihen opastaa tai vaikkapa seuraamalla ”guruja”, emme kohtaakaan aidosti juuri omaa kokemustamme.
Lopulta oma kärsimyksesi ja tarinasi on paras kasvattajasi, kun oivallat, että tarinaa on mahdollista muuttaa hyväksymisen kautta.
Sinulla on lupa olla kärsimyksesi kanssa niin kauan kuin on tarpeen. Salli kaikkien tunteiden tulla. Suru kaikesta koetusta on tarinassasi, samoin pelko, pettymys, viha tai loukatuksi tuleminen. Kaikki menneet kokemuksesi, jotka ovat tehneet sinusta sinut, ovat sinun tarinassasi. Välitä tunteistasi ja näe samalla, että tämänhetkinen tarinasi ei ole lopullinen, se tulee joka tapauksessa muuttumaan ajan kanssa. Tarvitset vain sisäistä lupaa olla tässä ja nyt.
Kirjoitus on ote Karita Palomäen kirjasta Elämää voi aina parantaa (Otava/Hidasta elämää 2018).
Kuvat: Anne Toivonen (Instagram: anne_toivonen)
