Sielunkumppanit Jutta ja Juha: ”Kun antaudumme rakkaudessa toisen ihmisen tarpeiden tai onnellisuuden edessä, palkitsee rakkaus meidät”

Riippumatta titteleistä tai median luomista rooleista kaiken takana on ihminen. Seuraavassa Jutta Gustafsberg ja Juha Rouvinen kertovat, mitä heille tulee mieleen sanoista.

LÄHEISYYS

Juha: ”Seksi ja läheisyys liittyvät toisiinsa, mutta eivät riipu toisistaan. Arjessa läheisyys voi olla aina läsnä. Meillä läheisyys on osa lapsiperheen arkea, ja meille on yhtä luonnollista tarjota sitä toisillemme kuin lapsillemme. Ja aivomme palkitsee meidät oksitosiinilla, joka lisää onnellisuuttamme, kun pidämme toista ihmistä lähellä. Jos jompi kumpi parisuhteen osapuolista suhtautuu läheisyyteen ‘älä lääpi’ -asenteella, jää yksi iso osa intiimin rakkauden kokemusta pois.”

Jutta: ”Kävellessäni Juhan kanssa vaistomaisesti hakeudun hänen kainaloonsa tai pidän kädestä kiinni. En ujostele muiskauttaa pusua hänelle vaikka kaupan kassajonossa. Läheisyys on hyvin luonnollinen asia. Annan myös lapsille usein paijauksen ohikulkiessani. Teini-ikäinen poikani ei tosin tällä hetkellä erityisemmin välitä hellyydenosoituksistani :)”

RAKKAUS

Juha&Jutta: ”Rakkaus on alihyödynnetty voimara. Se on tunne, jonka lähde on valinta. Se rikastuttaa elämää. Ja vaikka mitä muuta, mutta keskitytään ensiksi mainittuun: Jos valitsemme elää itsekeskeistä, yksinäistä tai pinnallista elämää, emmekä opettele antamaan muiden ihmisten olla minua tärkeämpiä, jää tämän elämän visiitti ontoksi. Kun antaudumme rakkaudessa toisen ihmisen tarpeiden tai onnellisuuden edessä, palkitsee rakkaus meidät. Rakkauden pankki on hyvin omituinen (meille egollisille ihmisille), sillä se antaa meille aina talletuksiamme enemmän takaisin.”

LUOTTAMUS

Juha: ”Yleisellä tasolla kaikkien merkityksellisten ihmissuhteiden kivijalka. Luottamukseen ei liity pelkkä yksityisistä asioista vaikeneminen tai asioiden säntillinen hoitaminen. Kykymme olla empaattisia ja ymmärtää toista antavat meille mahdollisuuden olla toiselle täyden luottamuksen arvoisia. Koen Jutan luottamuksen vapauttavaksi ja sen myötä uskallan olla täysin auki.”

Jutta: ”Olen henkilö, jolla on luontaisesti halu luottaa ihmisten hyvyyteen. Elämä on osoittanut senkin, että välillä tulee pataan, kun luottaa. On kuitenkin tärkeää, että elämän vastoinkäymiset ja luottamuksen menetykset eivät poista kykyä luottaa ihmisiin. Kun tutustuimme Juhan kanssa, tunsin, että Juha luottaa minuun. Kun tunsin luottamuksen, syntyi luottamuksen ketju, jossa oli helppoa olla itsekin luottamuksen arvoinen.”

KUNNIOITUS

Juha&Jutta: ”Kunnioitusta on tärkeää osoittaa ja kokea. Tasapainoisessa ja tasa-arvoisessa parisuhteessa kummankaan ei tarvitse yrittää ylentää itseään tai alentaa toista. Pitää myös hyväksyä, ettei kukaan meistä ole täydellinen ja teemme virheitä loppuun saakka oppiaksemme. Virheistä ei saisi syntyä kunnioitusvelkaa, jota ei koskaan voi maksaa takaisin. Me olemme kuulleet ja nähneet toistemme virheitä ja tulemme tekemään niin lopun elämää.”

Juha: ”Aion katsoa vaimoani samalla kunnioituksella, kuin en olisi koskaan kuullut hänestä pahaa sanaa.”

SIELUNKUMPPANUUS

Juha: ”Uskon, että kohtaamme tässä elämässä juuri ne ihmiset, jotka meidän kuuluukin kohdata. Jokainen ihminen opettaa meille itsestään. Sielunkumppani on ihminen, joka tukee meitä oppimaan itsestämme.”

Jutta: ”Uskon, että on sielunkumppanuuttakin suurempi yhteys. Kaksoisliekki-yhteys on syvimmän tason sielullinen yhteys. Meillä jokaisella on puolikas, mutta harva kohtaa tässä elämässä puolikastaan.  Me Juhan kanssa saamme tuntea sen uskomattoman riemun, kun oma kaksoissielu on löytynyt. Nämä ajatukset ovat näitä ’huru-hommeleita’, mutta on tärkeää uskaltaa tuntea niin kuin sydän sanoo.”

HILJAISUUS

Juha: ”Hiljaisuus on palkinto aisteillemme – sisäinen ja ulkoinen kokemus. Se antaa mahdollisuuden kuulla ja kuunnella itseään. Mieluiten hiljennyn luonnossa, mutta hiljaisuuden löytäminen myös arjessa on tärkeää. Digi-tekno-äly-yhteiskunnassa taistellaan yhä äänekkäämmin huomiostamme, vaikka juuri tässä ajassa hiljentymiselle on entistä enemmän tarvetta.”

Jutta: ”Ajan saatossa on käynyt niin, että meillä ei ole telkkareita ollenkaan (paitsi lapsilla). Ennen oli aina radio tai telkkari mölyämässä taustalla, se tuntui aiemmin kotoisalta. Autossakin kuuntelin aina radiota. Nykyään kaipaan enemmän hiljaisuutta noina hetkinä. Välillä teemme Juhan kanssa tietoisen päätöksen, että olemme vain hiljaa. (Yleensä pölpötetään niin paljon.) Välillä pakenemme mökillemme Sallaan: Kun tulee mökin ovesta ulos, ei kuulu mitään. Huomaan, että hiljaisuus on tullut koko ajan merkityksellisemmäksi.”

SANAT

Juha: ”‘Kuulisit ittees’, on välillä pakko sanoa, jos kuulen Jutan ruoskivan itseään liikaa. Me totumme siihen, mille altistumme. Jos parin keskinäinen juttelu on enimmäkseen kielteistä, tekee se kenestä tahansa ajan mittaan kielteisen. Onneksi Jutta on yksi valoisimmista ihmisistä, joita olen tavannut. Meillä molemmilla on huonot päivämme, mutta parasta on, kun emme anna toisen pahan olon tarttua toiseen.”

Jutta: ”Juha on täysin oikeassa tässä! Olen välillä tosi ankara itselleni, mutta kun alan suoltaa sanoja ulos suustani, Juha keskeyttää minut lempeästi. Silloin huomaan aika nopeasti, mitä olen tekemässä.

Siitä voi lähteä liikkeelle, että tulee ensin tietoiseksi siitä, mitä sanoo. Myöhemmin voi oppia tunnistamaan, mitä ajatuksia päässä liikkuu.”

RIITA

Juha: ”Riita on monivaiheinen prosessi:

Ensimmäinen vaihe: Toisen sanat tai teot herättävät ärtymystä.

Toinen vaihe: Ärtymys pitää purkaa ja mihin muuhunkaan sen puran, kun siihen joka minua ärsyttää.

Kolmas vaihe: Riita syntyy.

Eihän meidän fiksujen aikuisten tarvitsisi mennä ensimmäistä vaihetta pidemmälle. Tai jos menen, niin en ainakaan purkaisi sitä toiseen. Vai että riitely puhdistaa? Ehkä jos se molemmista todella tuntuu siltä. Meillä aikuisilla on kyky hallita tunteitamme. Joiltain se sujuu ilman opettelua. Me saamme Jutan kanssa toisemme kiinni kohdassa yksi ja sekös välillä ärsyttää 😉 Jos koet parisuhteessa riitelyn ongelmaksi, niin kysy itseltäsi oletko mieluummin onnellinen vai oikeassa?”

Jutta: ”Meitä molempia auttaa se, että olemme tehneet itsetuntemusprosessia pitkään. Siksi meidän ei tarvitse mennä riitaan asti, vaan osaamme pysäyttää lumivyöryn. Jos meillä on erilaiset näkemykset, niin teemme näin: Toinen saa puhua 20 sekuntia rauhassa, sitten on toisen vuoro – toinen ei saa keskeyttää. Näin on helpompi kuulla toisen pointti ja riita ei varsinaisesti edes synny.”