Hengityksellä voi helpottaa uniongelmia ja lisätä itsevarmuutta – Mitä tapasi hengittää kertoo sinusta?

Hengitys – tuo ikiaikainen ja tylsältäkin tuntuva aihe. Huomaan, että palaan siihen aina ajoittain ja koen uusia ahaa-elämyksiä siitä, kuinka kokonaisvaltaisesti se liittyy elämääni.

Olen tehnyt yöllä herätessäni oivalluksia hengityksestäni, joskus päivisinkin, mutta erityisesti yöllä, kun ei ole muuta tekemistä ja hengitykseen malttaa keskittyä. Olen todennut, että muutaman tunnin unien jälkeen ei kannata nousta, vaan pyrkiä syventämään ja rauhoittamaan hengitystä, joka on ehkä paras keino auttamaan uudelleen nukahtamisessa.

Uskon, että jos oppii hengittämään rennosti, luottavaisesti ja syvästi, voi päästä erilaisista selittämättömistä uniongelmista eroon tai lieventää niiden oireita, kuten kuorsausta, uniapneaa, hampaiden yhteen narskuttelua tai katkonaista unta. Hyvä hengitystapa rentouttaa kurkun, rintakehän ja selän lihakset joka hengityksellä. Myös astmaatikot, selkäkipuiset ja jännittäjät voivat saada helpotusta oireisiinsa. Hengitysterapiaa, neuvontaa ja -kursseja pitäisi mielestäni olla terveydenhuollon kautta tarjolla paljon enemmän, koska se voisi auttaa montaa ihmistä erilaisissa vaivoissa ja vaikuttaa jaksamiseen samalla myönteisesti!

Hengitystapa on yksilöllinen. Hengitystapamme on normaalisti tiedostamatonta lihastoimintaa ja siitä pitää ensin tulla tietoiseksi tarkkailemalla rauhallisessa tilassa omaa hengitystä. Se on mielenkiintoisempaa kuin uskoisi ja paljastaa monia asioita itsestä!

Pyrin tiedostamaan kehoni tavan syvähengittää, kuten se parhaalla mahdollisella tavalla osaa, ilman, että ajatukset puuttuvat peliin, ja nopeuttavat hengitysrytmiä. Mieli pitää meitä vireys- ja jännitystilassa niin helposti.

Kohdistan huomiota sitkeästi keskivartalooni, erityisesti alavatsan ja pallean seudulle, ja odotan, että hengityslihakset siellä aktivoituvat. Pyrin päästämään irti tavastani vetää ilmaa sisään ylemmillä hengityslihaksilla. Annan kehoni ikään kuin laskeutua ja rauhoittua olemaan ja hengittämään luontaisesti.

Kuulin hyvän neuvon, joka auttaa rentouttamaan kiristyneitä hengityslihaksia. Haukottelen tai kuvittelen haukotuksen, jolloin huomaan, miten kaulan lihakset laajenevat ja kurkkuun tulee tilan tunnetta. Tätä tilan tunnetta ja lihasrentoutta haetaan myös äänenkäyttöharjoituksissa, joita olen alkanut tekemään.

Suun purentalihakset sekä kaulan että niskan lihakset rentoutuvat parhaiten hengittämällä oikein. Hieronta auttaa hetkeksi, mutta jos rentouttaa oman uloshengityksen, lihakset saa rentoutumaan joka hengityksellä.

Miten itsevarma tunne siitä tulekaan, kun huomaa hengittävänsä koko kehollaan. Kun minä hengitän, enkä ole ikään kuin hieman poissa itsestäni ja hengityksestäni! Kun pystyn luottamaan hengitykseeni ja siihen, että ”hallitsen sen”, vaikka en joka hengenvedolla. Ymmärrän hengitystäni sekä sen viestejä, voin luottaa kehooni, itseeni ja ilmaista itseäni koko täyteydestäni.

Äänenkäytössä tarvitaan samoja lihaksia kuin hengittämisessä. Äänenkäyttövalmentajani sanookin, että kun voi luottaa omaan ääneensä ja siihen, että se kantaa, eikä ole käheä tai sorru, on paljon itsevarmempi esiintyessä ja kaikissa sosiaalisissa tilanteissa – eli jatkuvasti. Ei ole väärin rakastaa tervehenkisesti omaa ääntään.

Voit siis tulla itsevarmemmaksi yksinkertaisesti oman kehosi tietoisuutta laajentamalla ja hengitystäsi tarkkailemalla sekä syventämällä. <3

Kalenterit OSTA 3 MAKSA 2
PUOTIIN
close-image