Onko silkkaa sattumaa, että rintasyöpäkampanjan väriksi on otettu vaaleanpunainen? Ei tietenkään. Kyseinen värihän edustaa meille rakkautta, feminiinisyyttä, iloa, hehkeyttä, söpöyttä, heleyttä, naisellisuutta, rauhaa jne… Mikä olisikaan osuvampi väri tuolle sairaudelle, missä osa feminiinisyydestä joudutaan toisinaan leikkaamaan pois ja mikä vielä pari vuosikymmentä sitten vei ihmisen usein hautaan. Nykyäänhän toki niin ei ole.
Tuo suloisuuden ja rakkauden väri on haluttu liittää kampanjaan, joka edustaa juuri tuota feminiinisyyttä ja parantumista.
Roosa nauha -kampanja on mitä mainioin esimerkki värin voimasta.
Vaaleanpunainen
- feminiinisyys
- rakkaus
- herkkyys
- söpöys
- rauha
Kuulin tarinan naisesta, joka sanoi, että jos hän selviytyy aggressiivisesta rintasyövästään ja rankoista hoidoista, hän tulee lopun elämäänsä käyttämään pinkkiä ja niin hän myös teki.
Pinkki
- voima
- seksuaalisuus
- ilo
- kepeys
- intensiivisyys
Vaaleanpunainen ja erityisesti pinkki herättävät eniten mielipiteitä puolesta ja vastaan. Toisten mielestä ei ole mitään ihanampaa kuin tuo suloinen väri tuhansine eri sävyineen. Toisissa se taas herättää inhotusta, ällötystä, liikaa söpöilyä. Joskus kauan sitten värin koettiin jopa alistavan naista ja sen väitettiin edustavan vanhaa alistettua naiskuvaa.
Itse koin pitkään olevani jotenkin bimbo ja blondi, kun käytin kyseistä väriä. Kunnes valmistuttuani maisteriksi Aalto yliopistosta, ystäväni risti minut “pinkkimaisteriksi”. Mutta meni siis pitkään, ennen kuin tajusin, että voin kulkea kokopinkissä ja vaaleanpunaisissa vaatteissa, huulet pinkiksi punattuna selkä suorassa, rinta rottingilla, olematta tyhmä tai jotenkin ei-vakavasti otettava NAINEN.
Värivalinnat usein kertovatkin tarinaa ihmisestä ja hänen senhetkisestä tunnetilastaan. Jos nainen inhoaa pinkkiä, mitä hän kertoo silloin itsestään? Mitä osaa hän inhoaa itsessään niin kovin paljon? Onko jokin osa naiseudesta, rakkaudesta, suloisuudesta tai söpydestä piilossa?
Entäpä mitä se taas kertoo naisesta, joka aina käyttää pinkkiä tai vaaleanpunaisesta. Ehkä sen, että on kova kaipuu juuri tuohon rakkauden tilaan. Toisaalta se myös kertoo siitä, että on kovin sujut, häpeilemättä, oman naiseutensa ja söpöytensä kanssa.
Harald Arnkil kirjoittaa kirjassaan Värit havaintojen maailmassa, kuinka eräässä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa todettiin, että punaisiin peliasuihin sonnustauteuneet urheilijat voittivat ottelunsa useammin kuin muihin väreihin sonnustautuneet pelaajat. Toisen tutkimuksen mukaan taas pelaaja mustassa peliasussa koettiin agressiiviseksi. Molemmilla väreillä on myös vahvoja kognitiivisia symbolimerkityksiä, jotka voivat vaikuttaa pelaajien asenteisiin. On siis kyse myös pukeutumisen vaikutuksesta minäkuvaan.
Mitä mustiin pukeutuva haluaa viestittää itsestään? Entäpä mitä valeanpunaiseen pukeutuva ihminen haluaa viestittää itsestään? Mitä taas aina beigeen pukeutuva tai beigeksi kotinsa sisustava kertoo omasta senhetkisestä tunnetilastaan?
Värillä on siis väliä ja vaikutus emootioihin, mutta voidaanko niillä suoraan tuottaa sellaisia tuntemuksia kuin ilo, suru, rauhoittuminen, agressiivisuus jne.? Voisiko väreillä jopa manipuloida ihmisiä?
Arnkil kirjoittaa, kuinka yhdysvaltalaiset tutkijat Patricia Valdez ja Albert Mehrabian suorittivat perusteellisen tutkimuksen selvittääkseen värien väitettyjä ja todellisia vaikutuksia tunnereaktioihin. Tulokset puhuivat sen puolesta, että väreillä on kyky herättää ihmisissä emotionaalisia reaktioita. Tutkijat huomasivat, että vastaukset tukivat ainakin käsitystä univormujen ja pukujen hyökkäävyydestä ja dominoivuudesta.
Toisessa tutkimuksessa oli haastateltu työhön tulijoita. Mustiin pukuihin ja bleisereihin pukeutuneet ihmiset arvioitiin pätevämmiksi kuin vaaleisiin pukeutuneet. Täten siis ihminen voi manipuloida tilannetta esim. juuri työhaastattelussa, ottelutilanteessa tms. Ottakaa minut vakavasti, olen ihan älykäs, haluan päättää ja voittaa tämä ottelun, työhaastattelun, väittelyn, perheriidan etc.
Vaaleanpunaista väriä käytettiin jo 1970- ja 80-luvuilla Yhdysvalloissa eräiden vankiloiden eristysselleissä. Sen on väitetty rauhoittavan agressiivisia vankeja.
Tutkimuksista selvisi, että vaaleanpunaista väriä lähinnä olevat vaaleat ja vähän kylläiset eli haaleammat, pehmeämmät, ei niin intsensiiviset värit arvioitiin vähiten hyökkääviksi, ja magentansävy sai kaikista sävyistä vähiten hyökkäävyyspisteitä.
Väreillä siis on väliä ja kiistaton vaikutus emootioihin ja jopa käyttäytymiseen. Värien psykologiset vaikutukset johtuvat enemmän niiden tummuudesta, vaaleudesta ja kylläisyydestä kuin itse sävystä, kirjoittaa Arnkil.
Näin ollen perinteiset jaot punainen, sininen, vihreä jne. ja niiden suorat psykologiset vaikutukset eivät pidäkään paikkaansa, enemmänkin on kyse sävyn tummuusasteesta. Esimerkiksi ihmisen aktiivisuus ja toiminta lisääntyvät värin kylläisyyden lisääntyessä, eli mitä voimakkaampi tai intensiivisempi esimerkiksi pinkin sävy on, sen aktiivisemmaksi ihminen muuttuu. Ei ole siis sattumaa, että esimerkiksi sairaaloiden seinät ovat haaleita ja vaaleita. Potilaille yritetään saada aikaiseksi rauhallinen olotila.
Tummat värit koettiin dominoiviksi ja vaaleat miellyttäviksi. Värien miellyttävyyteen vaikutti enemmän siis vaaleus ja tummuus kuin itse sävy. On siis vissi ero vaaleanpunaisella ja intensiivisellä pinkillä, minkä viestin itsestämme annamme, tai yhtälailla mitä väriä elämäämme milläkin hetkellä kaipaamme tai tarvitsemme niin pukeutumisen kuin sisustamisen osalta.
VINKKI:
Jos kaipaat rakkautta ja feminiinisyys on piilossa, pukeudu vaaleanpunaiseen tai sisusta jokin nurkkaus asunnostasi suloiseksi roosaksi. Jos kaipaat hieman voimaa, kietaise voimakkaampi pinkki vaate päällesi tai maalaa yksi seinä asunnostasi kirkkaan pinkiksi.
Seuraavassa kirjoituksessani perehdyn juuri värien tilallisiin vaikutuksiin ja ominaisuuksiin. Tulossa pinkki pläjäys sisustusta. Pysy siis kuulolla 🙂 Tämä värikylläinen talo löytyi Chilestä. Katsele ympärillesi, näetkö värejä vai harmautta. Mitä se kertoo tämän hetkisestä tunteestasi, entä mitä mahdollisesti kaipasit lisää elämääsi?
Lähde: Harald Arnkil, Värit havaintojen maailmassa 2011
